Valekarettikilpikonna
Nykyään Valekarettikilpikonna on aihe, joka on huomion ja keskustelun keskipisteenä eri alueilla. Sen vaikutukset ja vaikutukset ovat erittäin tärkeitä, minkä vuoksi on välttämätöntä analysoida sitä eri näkökulmista. Tässä artikkelissa tutkimme Valekarettikilpikonna:een liittyviä eri näkökohtia, tarkastelemme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen kehitystä ajan mittaan ja mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja, joita voidaan harkita. Tämä aihe on yleistä kiinnostavaa, eikä sen merkitystä voi sivuuttaa, joten on tärkeää ymmärtää se kattavasti tietoon perustuvien päätösten tekemiseksi ja rakentavan vuoropuhelun edistämiseksi.
| Valekarettikilpikonna | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Kilpikonnat Testudines |
| Heimo: | Merikilpikonnat Cheloniidae |
| Suku: | Caretta |
| Laji: | caretta |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Caretta caretta |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on takaa hyvin paksu suojaamaan haiden hyökkäyksiltä. Naaras munii yleensä joka toinen vuosi useita sadan munan pesueita. Arvion mukaan pesiviä naaraita on 60 000 yksilöä.
Koko ja ulkonäkö
Aikuinen valekarettikilpikonna voi kasvaa yli metrin pituiseksi ja painaa yli 100 kiloa. Valekarettikilpikonnalla on ruosteenvärinen noin 90 cm:n mittainen kilpi ja iso pää sekä vahvat leuat.
Levinneisyys
Valekarettikilpikonnat ovat levinneet laajalle alueelle lauhkeissa ja subtrooppisissa vesissä. Valekarettikilpikonna on Välimeren alueen yleisin kilpikonna. Valekarettikilpikonnat vaeltavat merikilpikonnista pisimmät matkat.
Viholliset
Valekarettikilpikonnalla on monia vihollisia. Niihin kuuluvat esimerkiksi miekkavalaat, ja papukaijakalat voivat häiritä niitä. Australiassa ketut tuhoavat pesia. Myös ihmisen toiminta on ajanut sen sukupuuton partaalle.
Lähteet
- ↑ Casale, P. & Tucker, A.D.: Caretta caretta IUCN Red List of Threatened Species. Version 2015.4. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.5.2016. (englanniksi)