Nykymaailmassa Valkomaksaruoho on erittäin tärkeä ongelma, joka vaikuttaa kaikenikäisiin, kulttuureihin ja elämänaloihin kuuluviin ihmisiin. Puhummepa sitten Valkomaksaruoho:stä poliittisessa, yhteiskunnallisessa, tieteellisessä tai henkilökohtaisessa kontekstissa, sen merkitys on kiistaton. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia Valkomaksaruoho:n eri puolia ja analysoida sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Näillä sivuilla tarkastelemme Valkomaksaruoho:n eri näkökulmia tavoitteenamme tarjota lukijoillemme kokonaisvaltainen ja täydellinen näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Valkomaksaruoho | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Lahko: | Saxifragales |
Heimo: | Maksaruohokasvit Crassulaceae |
Suku: | Maksaruohot Sedum |
Laji: | album |
Kaksiosainen nimi | |
Sedum album |
|
Katso myös | |
Valkomaksaruoho (Sedum album) on monivuotinen ruoho. Se on talvivihanta ja muodostaa löyhiä mättäitä ja laajoja kasvustoja.[1]
Valkomaksaruoho on monivuotinen maksaruoholaji. Se kasvaa 7–18 cm korkeaksi.[2] Lehdet ovat liereitä, meheviä ja tavallisesti punavärisiä. Viuhkokukinto on melko tiheä ja sarjamainen. Teriö on valkoinen tai joskus vaaleanpunainen. Kukkii heinä-elokuussa.[1]
Valkomaksaruohoa tavataan yleisesti Ahvenanmaalla, Etelä-Suomessa harvinaisena, pääasiassa rannikoilla. Muualla Suomessa se on harvinainen uustulokas.[1]
Valkomaksaruoho viihtyy emäksisellä, runsaskalkkisella alustalla. Valkomaksaruohoa käytetään melko paljon koristekasvina.[2]