Valkoperätangara

Tässä artikkelissa tutkimme Valkoperätangara:n vaikutusta elämäämme ja ympäröivään maailmaan. Valkoperätangara on ollut perustavanlaatuinen rooli syntymisestään tähän päivään saakka eri alueilla vaikuttaen päätöksiimme, ajattelutapaamme ja toimintaamme. Seuraavilla sivuilla tarkastelemme perusteellisesti, kuinka Valkoperätangara on muokannut yhteiskuntaamme, muuttaen toimialoja, edistää sosiaalista muutosta ja haastaa ennalta määritellyt käsityksemme. Erilaisten näkökulmien ja konkreettisten esimerkkien kautta saamme selville, kuinka Valkoperätangara on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja miten se edelleen muokkaa tulevaisuutta.

Valkoperätangara
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Tangarat Thraupidae
Suku: Cypsnagra
Laji: hirundinacea
Kaksiosainen nimi

Cypsnagra hirundinacea
(Lesson, 1831)

Alalajit[2]
  • C. h. hirundinacea
  • C. h. pallidigula
Katso myös

  Valkoperätangara Wikispeciesissä
  Valkoperätangara Commonsissa

Valkoperätangara (Cypsnagra hirundinacea)[3] on tangaroihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Etelä-Amerikassa.

Koko ja ulkonäkö

Valkoperätangara kasvaa 16–17 cm pitkäksi. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Lajin pää, yläselkä ja siivet ovat mustat. Alaselkä on valkoinen, ja siivissä on valkoinen juova sekä laikku. Valkoperätangaran kurkku on punaruskea, rinta ruskehtava ja vatsa kellertävän valkoinen. Alalajin C. h. pallidigula kurkku ja rinta ovat nimialalajia C. h. hirundinacea vaaleammat.[4][5][6]

Levinneisyys ja elintavat

Valkoperätangaran tavataan Surinamesta ja Brasilian koillisosista Boliviaan ja Paraguayhin. Lajin elinympäristöä ovat ajoittain kosteat ja yksittäisiä puita ja pensaita kasvavat ruohomaat, esimerkiksi cerrado. Lintu liikkuu tyypillisesti pareittain tai muutaman yksilön ryhminä. Valkoperätangaran ravintoa ovat hyönteiset.[4][5][6] Valkoperätangaran pesimäkausi on elokuusta joulukuulle. Kuppimainen pesä rakennetaan puuhun ja naaras munii yhdestä kolmeen vihertävänsinistä munaa.[7]

Lähteet

  1. ↑ BirdLife International: Cypsnagra hirundinacea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 8.12.2023. (englanniksi)
  2. ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Cypsnagra hirundinacea (TSN 559674) itis.gov. Viitattu 8.12.2023. (englanniksi)
  3. ↑ Valkoperätangara – Cypsnagra hirundinacea Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 8.12.2023.
  4. ↑ a b Robert S. Ridgely, Guy Tudor, William L. Brown: The Birds of South America: The oscine passerines, s. 334. University of Texas Press, 1989. ISBN 0-292-70756-8 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 8.12.2023. (englanniksi)
  5. ↑ a b Arie L. Spaans, Otte Ottema, Jan Hein J. M. Ribot: Field Guide to the Birds of Suriname, s. 536. BRILL, 2017. ISBN 978-90-04-24929-5 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 8.12.2023. (englanniksi)
  6. ↑ a b Robert S. Ridgely, John A. Gwynne, Guy Tudor, Martha Argel: Wildlife Conservation Society Birds of Brazil, s. 364. Cornell University Press, 2016. ISBN 978-0-8014-7646-4 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 8.12.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Luane R. Dos Santos & Miguel Â. Marini: Breeding biology of White-rumped Tanagers in central Brazil. Journal of Field Ornithology, 2010, 81. vsk, nro 3, s. 252-258. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.12.2023. (englanniksi)