Nykymaailmassa Nakkelit:stä on tullut monien ihmisten jatkuva kiinnostava aihe. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen merkityksestä tiettynä ajankohtana tai sen vaikutuksesta tietyille alueille, Nakkelit on kiinnittänyt niin tutkijoiden, ammattilaisten kuin harrastajienkin huomion. Sen merkitys on kiistaton, ja sen läsnäolo tuntuu arjen eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Nakkelit:n vaikutuksia ja analysoimme sen eri puolia ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä nykyään.
Nakkelit | |
---|---|
![]() Pähkinänakkeli (Sitta europaea) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: |
Nakkelit Sittidae Lesson, 1828 |
Katso myös | |
Nakkelit eli vanhalta nimeltään pähkinänakkelit[1] (Sittidae) on heimo pienenkokoisissa varpuslinnuissa. Niitä löytyy luonnonvaraisina pohjoiselta pallonpuoliskolta ympäri maailmaa. Nakkelit elävät usein metsissä, tosin muutamat lajit ovat sopeutuneet elämään kivisilläkin paikoilla. Nakkelit pystyvät kävelemään puuta alaspäin pää edellä, mitä esimerkiksi tikat eivät osaa. Nakkeleilla on iso pää, lyhyt pyrstö ja voimakas nokka ja jalat. Niiden muoto on nakkeleille luonteenomainen, nakkelin pystyy tunnistamaan, jos tuntee yhdenkin nakkelilajin. Nakkelit syövät pääosin hyönteisiä, pähkinöitä ja siemeniä. Pesä on yleensä kolossa tai lohkeamassa, ja jotkut lajit pienentävät koloaan rakentamalla mudasta petolintujen varalta.
Heimoon kuuluu 28 lajia ja 3 sukua. Nakkeleiden sukuun kuuluu 25 lajia, helmikiipijöihin 2 lajia ja kalliokiipijä muodostaa oman sukunsa.[2]
|
|