Vaskivita

Aihe Vaskivita on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena pitkään. Alkuperäistään nykypäivään Vaskivita:llä on ollut merkittävä rooli yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tämän aiheen ymmärtämiseksi paremmin on tärkeää syventyä sen historiaan, seurauksiin ja vaikutuksiin eri yhteyksissä. Tässä artikkelissa käsitellään erilaisia ​​näkökulmia Vaskivita:een. Tarkoituksena on tarjota kattava näkemys, jonka avulla lukijat voivat saada täydellisemmän ja rikastuttavamman käsityksen tästä aiheesta.

Vaskivita
Vaskivita
Vaskivita
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Alismatales
Heimo: Vitakasvit Potamogetonaceae
Suku: Lapavidat Potamogeton
Laji: × angustifolius
Kaksiosainen nimi

Potamogeton × angustifolius
J.Presl.[1]

Synonyymit
Katso myös

  Vaskivita Commonsissa

Vaskivita (Potamogeton × angustifolius) on vesikasvi lapavitojen (Potamogeton) suvussa. Se on heinävidan (Potamogeton gramineus) ja välkevidan (Potamogeton lucens) risteymä.

Vaskividan kelluslehdet ovat läpikuultavia, jos niitä on. Uposlehdet ovat pienempiä ja käyrempiä välkevidan lehtiin verrattuna. Uposlehdissä on tuskin lainkaan ruotia ja niiden otakärki on lyhyt. Vaskivita on usein hedelmällinen.[2]

Vaskivita Suomessa

Suomessa vaskivita on harvinainen. Sitä on löydetty hajallaan olevista paikoista Ahvenanmaalta, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomesta. Vaskivita kasvaa välkevidan levinneisyysalueella ja joskus myös sen ulkopuolella.[3][2]

Lähteet

  1. a b Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 30.)
  2. a b Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
  3. Lampinen, R. & Lahti, T.: vaskividan (Potamogeton ×angustifolius) levinneisyys. Kasviatlas 2020. 2021. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 23.10.2021.

Aiheesta muualla