Aihe Vaskivita on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena pitkään. Alkuperäistään nykypäivään Vaskivita:llä on ollut merkittävä rooli yhteiskunnan eri osa-alueilla. Tämän aiheen ymmärtämiseksi paremmin on tärkeää syventyä sen historiaan, seurauksiin ja vaikutuksiin eri yhteyksissä. Tässä artikkelissa käsitellään erilaisia näkökulmia Vaskivita:een. Tarkoituksena on tarjota kattava näkemys, jonka avulla lukijat voivat saada täydellisemmän ja rikastuttavamman käsityksen tästä aiheesta.
Vaskivita | |
---|---|
Vaskivita |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Alismatales |
Heimo: | Vitakasvit Potamogetonaceae |
Suku: | Lapavidat Potamogeton |
Laji: | × angustifolius |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Vaskivita (Potamogeton × angustifolius) on vesikasvi lapavitojen (Potamogeton) suvussa. Se on heinävidan (Potamogeton gramineus) ja välkevidan (Potamogeton lucens) risteymä.
Vaskividan kelluslehdet ovat läpikuultavia, jos niitä on. Uposlehdet ovat pienempiä ja käyrempiä välkevidan lehtiin verrattuna. Uposlehdissä on tuskin lainkaan ruotia ja niiden otakärki on lyhyt. Vaskivita on usein hedelmällinen.[2]
Suomessa vaskivita on harvinainen. Sitä on löydetty hajallaan olevista paikoista Ahvenanmaalta, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Suomesta. Vaskivita kasvaa välkevidan levinneisyysalueella ja joskus myös sen ulkopuolella.[3][2]