Nykymaailmassa Verihanhikki on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Sekä akateemisella, liiketoiminnalla että sosiaalisella alalla Verihanhikki:stä on tullut jatkuvan keskustelun ja keskustelun keskipiste. Verihanhikki on herättänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion alkuperästään sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään ja on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen seurauksia ja sovelluksia. Tässä artikkelissa tutkimme Verihanhikki:een liittyviä eri näkökohtia sen perustasta sen ympärillä oleviin nykyisiin trendeihin. Tarkoituksena on tarjota kattava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Verihanhikki | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Rosales |
Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
Suku: | Sormihanhikit Potentilla |
Laji: | atrosanguinea |
Kaksiosainen nimi | |
Potentilla atrosanguinea |
|
Katso myös | |
Verihanhikki (Potentilla atrosanguinea)[1] on sormihanhikkien sukuun kuuluva Himalajalta kotoisin oleva perenna. Verihanhikki sopii myöhään kukkivana perennaryhmien reunamille. Se kukkii heinä-syyskuussa. Kukat sijaitsevat yksittäin 30-70 cm:ä korkeiden lehtevien varsien latvoissa. Ratasmaisten kukkien n. 20 mm:n leveät teriöt ovat purppuranpunaiset. Lehdet ovat 3-sormiset, liuskat soikeat ja hammaslaitaiset. Laji kasvaa 40 cm:ä leveäksi.
Kasvualustaksi sopii ravinteikas, hiekansekainen savimulta. Keväisin pintaan levitetään ohut kerros kompostimultaa. Kuivina kausina sitä on kasteltava säännöllisesti. Kasvupaikan on oltava aurinkoinen Taimien istutusväli on 30 cm:ä.
Verihanhikkia lisätään keväällä siemenistä ja keväällä tai syksyllä jakamalla. Sitä on hyvä jakaa säännöllisesti muutaman vuoden välein.