Tässä artikkelissa tutkimme Veszprém (lääni):n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Veszprém (lääni) on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua sen merkityksestä eri aloilla. Kautta historian Veszprém (lääni) on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueiden muokkaamisessa politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Tässä mielessä on olennaista tarkastella perusteellisesti roolia, joka Veszprém (lääni):llä on ollut ja on edelleen yhteiskunnassa, sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Veszprém (lääni):n ulottuvuutta ja vaikutusta nykymaailmassa sekä sen tulevaisuuden potentiaalisia näkymiä ja haasteita.
Veszprémin lääni Veszprém megye |
|
---|---|
![]() |
|
![]() Lippu |
![]() Vaakuna |
![]() Sijainti |
|
Valtio | Unkari |
Alue | Közép-Dunántúl |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Veszprém |
Pinta-ala | 4 463 km² |
Väkiluku (2015) | 346 647 |
– väestötiheys | 77,7 as./km² |
Veszprém megye |
Veszprém on lääni Länsi-Unkarissa. Lääni on saanut nimensä pääkaupunki Veszprémin mukaan. Lääni rajautuu Győr-Moson-Sopronin, Komárom-Esztergomin, Fejérin, Somogy’in, Zalan ja Vasin lääneihin. Läänin pinta-ala on 4 463 km² ja sen väkiluku arviolta 346 647 (vuonna 2015).[1]
Läänin keskiosassa kohoaa Bakonyn kukkulaseutu. Läänin eteläosassa on Balaton-järvi, jonka pohjoisrannan paikkakunnat kuuluvat Veszprémin lääniin. Tärkeimmät joet ovat Rába ja Rábca.
Suuri osa läänin alueesta sopii huonojen maalaatujen takia heikosti maanviljelyyn lukuun ottamatta läänin pohjoisosasta alkavaa Unkarin Pientä alankoa. Kuitenkin laaksojen ja Balatonin rannan mikroilmastot soveltuvat hyvin viinirypäleiden viljelyyn. Tästä syystä läänin alueella on useampia viinialueita.
Maaperässä on runsaasti mineraaleja, ja raaka-aineiden tuotanto on vilkasta. Tärkein näistä on bauksiitti. Läänin tuottaman bauksiitin ansiosta Unkari on yksi Euroopan suurimmista bauksiitin tuottajamaista. Ruskohiilellä on suuri merkitys energiantuotannon kannalta. Muita tärkeitä mineraaleja ovat mangaanimalmi, basaltti, travertiini, kalkkikivi, dolomiitti ja merkeli.
Yksi Unkarin historian pahimmista ympäristö- ja teollisuusonnettomuuksista sattui lokakuussa 2010, kun alumiinitehtaan lieteallas murtui Ajkan kaupungin lähistöllä ja ympäristöön valui lähes miljoona tonnia raskasmetalleja sisältävää ruosteenpunaista lietettä.[2] Onnettomuudessa kuoli 10 ihmistä ja noin 200 loukkaantui.[3]