Višeran luonnonpuisto

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Višeran luonnonpuisto:tä yksityiskohtaisesti, aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Višeran luonnonpuisto on monimutkainen ja kiehtova aihe, jolla on suuri merkitys nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa analysoimme Višeran luonnonpuisto:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään. Lisäksi tarkastelemme Višeran luonnonpuisto:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä, jotta voimme tarjota laajan ja tasapainoisen kuvan tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Valmistaudu uppoutumaan Višeran luonnonpuisto:n jännittävään maailmaan!

Višeran luonnonpuisto

Tulymin harjanne.

Sijainti
Pinta-ala
2 412,0 km2View and modify data on Wikidata
Hallinto
Nimi alkuperäiskielellä
Ви́шерский госуда́рственный запове́дник
Tyyppi
Perustettu
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Višeran luonnonpuisto (ven. Ви́шерский госуда́рственный запове́дник, Višerski gosudarstvennyi zapovednik) on valtiollinen luonnonsuojelualue Permin aluepiirin Krasnovišerskin piirissä Venäjällä.

Vuonna 1991 perustettu luonnonpuisto sijaitsee Pohjois-Uralilla Kaman sivujoen Višeran yläjuoksulla.[1] Sen pinta-ala on 2412 neliökilometriä (15,6 % Krasnovišerskin piiristä ja 1,5 % aluepiiristä). Pinta-alasta 76 % on metsää, 3,6 % suota, 0,3 % vesistöjä ja loput metsätöntä aluetta.[2]

Alueen korkeus vaihtelee 237 ja 1 469 metrin välillä. Korkein kohta on Tulymski Kamen.[1] Kasvillisuus jakautuu neljään korkeusvyöhykkeeseen. Metsävyöhykkeellä kasvaa kuusi- ja pihtametsiä sekä sembramäntyä. 500–600 metrin korkeudessa kasvillisuus muuttuu matalammaksi ja harvemmaksi sekametsäksi ja niityiksi. Alpiinisella vyöhykkeellä on tundrakasvillisuutta ja yli 800–900 metrin korkeudessa vain jäkälää ja sammalta.[3] Alueelta on löydetty 1 147 kasvilajia.[4]

Eläinkunta käsittää sekä eurooppalaisia että siperialaisia lajeja. Nisäkkäitä ovat hirvi, karhu, soopeli, näätä, vesikko, orava, maaorava, majava sekä pienet hyönteissyöjät ja jyrsijät. Yleisiä kanalintuja ovat pyy, metso, kiiruna ja riekko. Muita tyypillisiä lintulajeja ovat kapustarinta, keräkurmitsa, lapinsirkku ja taviokuurna. Luonnonpuistossa esiintyviin uhanalaisiin eläimiin kuuluvat maakotka, kalasääski, ampuhaukka ja siperianjokilohi.[3] Permin aluepiirissä uhanalaisia eläinlajeja on luonnonpuistossa yhteensä 18.[5]

Puiston alueella ei ole koskaan ollut merkittävää taloudellista toimintaa, ja siksi sen luonto on lähes alkuperäisessä tilassaan. Seudulle kantautuvien Solikamskin ja Bereznikin teollisuusalueen sekä Krasnovišerskin sellu- ja paperitehtaan ilmansaasteiden vaikutusta ei ole juurikaan tutkittu. Sverdlovskin alueella asuvat mansit harjoittavat poronhoitoa puiston pohjoisosassa.[6] Säädelty matkailu on sallittua luonnonpuiston eteläosassa ja Višera-joella.[7]

Lähteet

  1. ↑ a b Višerski gosudarstvennyi zapovednik: Reljef zapovednika stratum.ac.ru. Viitattu 8.6.2010. (venäjäksi)
  2. ↑ Višerski gosudarstvennyi zapovednik: Territorija stratum.ac.ru. Arkistoitu 1.12.2011. Viitattu 8.6.2010. (venäjäksi)
  3. ↑ a b Entsiklopedija Permi enc.permkultura.ru. Viitattu 8.6.2010. (venäjäksi)
  4. ↑ Višerski gosudarstvennyi zapovednik: Flora zapovednika stratum.ac.ru. Viitattu 8.6.2010. (venäjäksi)
  5. ↑ Višerski gosudarstvennyi zapovednik: Fauna zapovednika stratum.ac.ru. Viitattu 8.6.2010. (venäjäksi)
  6. ↑ Višerski gosudarstvennyi zapovednik: Antropogennoje vozdeistvije na prirodnyi kompleks zapovednika stratum.ac.ru. Viitattu 8.6.2010. (venäjäksi)
  7. ↑ Višerski gosudarstvennyi zapovednik: Razvitije ekologo-poznavatelnogo turizma stratum.ac.ru. Arkistoitu 21.3.2012. Viitattu 8.6.2010. (venäjäksi)

Aiheesta muualla