Viattomien lasten päivä

Tässä artikkelissa perehdymme Viattomien lasten päivä:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, merkitystä ja merkitystä nykyään. Viattomien lasten päivä on ajan mittaan herättänyt kiinnostusta ja uteliaisuutta monissa ihmisissä, ja tässä artikkelissa yritämme valaista kaikkia näkökohtia, jotka tekevät siitä niin erityisen. Viattomien lasten päivä on jättänyt lähtemättömän jäljen yhteiskunnallisista vaikutuksistaan ​​vaikutuksiinsa eri aloilla, joka ansaitsee analysoinnin ja syvällisen ymmärtämisen. Liity kanssamme tälle Viattomien lasten päivä:n löytö- ja tiedonmatkalle. Kokemus lupaa olla rikastuttava ja paljastava.

Viattomien lasten päivä
Kuningas Herodes käskee surmata kaik­ki al­le 2-vuo­ti­aat lap­set jot­ka ovat syn­ty­neet Bet­le­hem­is­sä var­mis­taak­seen, et­tä ilmoi­tet­tu Mes­sias, tu­le­va Isra­elin ku­nin­gas sur­ma­taan. Duccio di Buoninsegnan maa­la­us vuo­del­ta 1311.
Kuningas Herodes käskee surmata kaik­ki al­le 2-vuo­ti­aat lap­set jot­ka ovat syn­ty­neet Bet­le­hem­is­sä var­mis­taak­seen, et­tä ilmoi­tet­tu Mes­sias, tu­le­va Isra­elin ku­nin­gas sur­ma­taan. Duccio di Buoninsegnan maa­la­us vuo­del­ta 1311.
Valtio Kristillisissä maissa
Tyyppi Uskonnollinen juhlapäivä
Vietetään 28. joulukuuta
Järjestämistiheys vuosittain

Viattomien lasten päivä on kristinuskossa juhlapäivä, jota vietetään niiden betlehemiläisten lasten muistoksi, jotka kuningas Herodes Matteuksen evankeliumin 2. luvun mukaan surmautti.[1]

Päivää vietetään useimmissa kristillisissä maissa 28. joulukuuta. Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa kyseisenä päivänä on tapana tehdä piloja muiden maiden aprillipäivän tapaan. Ruotsissa ja Suomessa viattomien lasten päivä oli ennen vuotta 1774 pyhäpäivä (neljäs joulupäivä).[2][3] Se oli niin sanottu pikkupyhä eli päivä, joka oli niin pyhä, ettei saanut tehdä työtä, mutta ei niin pyhä, että olisi pitänyt viettää sitä uskonnollisen hartaasti.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa viattomien lasten päivä (4. joulupäivä) on evankeliumikirjassa ja siten kirkkovuoden yksi juhlapäivä.[4] Sitä vietetään, kun kyseinen päivä sattuu sunnuntaille.[5]

Katso myös

Lähteet

  1. Matt. 2:16–18
  2. Pentti Lempiäinen: Pyhät ajat, 5. painos, s. 72, Kirjapaja 2000, ISBN 951-625-682-1
  3. Oja, Heikki: Aikakirja, s. 166. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5
  4. Viattomien lasten päivä (4. joulupäivä) kirkkovuosikalenteri.fi. Viitattu 31.1.2021.
  5. Suomen kalenterin juhlapäivät almanakka.helsinki.fi. Viitattu 31.1.2021.

Aiheesta muualla