Nimi Piae Cantiones kutsuu sinut pohtimaan aihetta, joka on merkityksellinen kaikenikäisille ja kaiken ikäisille ihmisille. Olipa kyseessä historian avaintapahtuma, nykykulttuuria leimannut hahmo, merkittävä päivämäärä tai koko yhteiskuntaan vaikuttava ilmiö, Piae Cantiones on lähtökohta tutkia ja ymmärtää sen merkitystä nykymaailmassa. Tämän artikkelin kautta sukeltaamme vaikutuksiin, joita Piae Cantiones:llä on ollut elämäämme, analysoimme sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin ja tarjoamme kattavan näkökulman sen merkityksestä nykyisessä tilanteessa.
Kokoelman julkaisi viipurilainen ylioppilas Theodoricus Petri RuthaSaksassa vuonna 1582. Sen tekstien oikeaoppisuuden tarkasti Turun katedraalikoulun rehtorina toiminut Jacobus Finno. Laulut ovat alkuperältään yleiseurooppalaisia. Joukossa saattaa kuitenkin olla myös jokunen Suomessa syntynyt. Vuonna 1616 Hemminki Maskulainen julkaisi lauluista suomenkielisen, nuotittoman käännöksen, Wanhain Suomen maan Piispain ja Kirkon Esimiesten laulud Christuxesta ja inhimillisen elämän surkeudhesta.
Vuonna 1625 Theodoricus Petrin sukulaiset julkaisivat kirjasta uuden, laajennetun laitoksen. Siihen vaihdettiin tai lisättiin useita Rostockin Mariankirkon kanttorin Daniel Fridericin laatimia moniäänisiä sovituksia.
Latinankielisiä lauluja on useissa 1500–1700-luvulta säilyneissä käsikirjoituksissa ja muutamissa painetuissa arkkijulkaisuissa. Vuonna 1679 Ruotsissa painettiin vuoden 1582 kokoelmasta uusintapainos, tosin ilman nuotteja. Turun tuomiokirkon kanttori Johan Lindell julkaisi lauluista 17 muuntunutta versiota kahdessa kokoelmassa (1761 ja 1776), joista vain jälkimmäisessä oli nuotit.
Ruotsalainen Tobias Norlind kiinnitti 1900-luvun alussa huomiota kokoelmaan. Hänen tutkimustensa innoittamana Heikki Klemetti julkaisi vuonna 1911 lauluista omina sovituksinaan valikoiman, jota hän laajensi 1922. Alkuperäisyyteen pyrkineet ja uusilla suomennoksilla varustetut suomen- ja ruotsinkieliset laitokset (1967, 1972) julkaisivat Harald Andersén ja Timo Mäkinen. Viimeksi mainittu on käsitellyt kokoelmaa saksankielisessä väitöskirjassaan (1964) ja sitä täydentävässä suomenkielisessä kirjassa (1968). Ruotsista käsin on vuodesta 2009 alkaen pyritty käynnistämään uutta tutkimusprojektia.
Sisältö
Gaudete, ensimmäinen sivu.
Kokoelma sisältää 74 laulua, joista seitsemän kaksiäänistä, kolme kolmiäänistä ja kaksi neliäänistä. Kokoelma sisältää pääosin hengellisiä joulu-, pääsiäis- ja helluntailauluja sekä valituslauluja. On todennäköistä, ettei kokoelma sisällä kaikkia tuohon aikaan laulettuja laulutyyppejä, vaan Jacobus Finno ei pitänyt sopivana ottaa mukaan esimerkiksi juoma- ja rakkauslauluja. Suomessa on ilmeisesti laulettu niitäkin, vaikkei niitä olekaan alkuperäisinä säilynyt.
Eräs tunnetuimpia kirjan lauluista on Jeesuksen syntymän ylistys ”Gaudete”, josta on tehty lukuisia versioita. Pertti Neumann julkaisi a cappella -version sooloalbumillaan Albion 1986.[1]Brittiläinen folkrockyhtye Steeleye Span sai albumillaan Below the Salt niin ikään a cappellana esittämänsä version singlelistan 14. sijalle joulukuussa 1973.[2] Molemmat versiot on esitetty alkuperäisellä tekstillä. Neumannin version soolo-osuudet esittää Niko Haukkala, kun taas Steeleye Spanin versiossa osuudet esittää Maddy Prior.
Kokoelmaan sisältyvän kevään ylistyslaulun ”Tempus Adest Floridum” säveltä on myöhemmin käytetty tunnetussa englantilaisessa joululaulussa ”Good King Wenceslas”.[3]
Latinaiset numerot vuosilukujen 1582 ja 1625 yhteydessä merkitsevät laulun järjestysnumeroa kyseisen vuoden painoksessa.
Laulujen suomenkieliset alkusanat ovat kirjan "Piae Cantiones Vanhoja kirkko- ja koululauluja", toim. Harald Andersén ja Timo Mäkinen (Musiikki Fazer 1967) mukaan. Joidenkin kohdalla on myös toiset alkusanat, esimerkisi Virsikirjasta.
Cantiones de nativitate Domini et Saluatoris nostri Iesu Christi.Lauluja meidän herramme ja vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymästä
Angelus emittitur 1582: I, 1625:I (Enkeli nyt taivaastaan)
Salve flos et decor Ecclesiæ 1582: II, 1625: II (Tervehditty ollos, armotettu)
Puer nobis nascitur 1582: III 1625: III (Laps'on meille syntynyt)
Verbum caro factus est 11582: IV, 1625: IV( Sana tuli lihaksi)
Verbum caro factus est 11582: IV, 1625: IV( Sana tuli lihaksi)
De radice processerat 1582: V, 1625: V (On meillä Iisain juuresta)
Congaudeat turba fidelium 1582: VI, 1625: VI (Jo riemuitkoon joukko uskovain)
Ave maris stella lucens miseris 1582: VII, 1625 VII: (Sua nyt tervehdimme)
Lætetur Jerusalem, Sion plaudat filia 1582:VIII:, 1625: VIII (Jerusalem riemutikoon)
Personent hodie 1582: IX, 1625: IX (Lapsoset, laulakaa / Oljilla, tallissa)
↑Strong, M. C.: The Great Rock Discography. Canongate Books 1996. ISBN 0-86241-541-1 Steeleye Span: Below The Salt albumi. Chrysalis 1972.
↑Good King Wenceslas(englanniksi) The Hymns and Carols of Christmas. Viitattu 2.12.2019.
Kirjallisuutta
Mäkinen, Timo: Die aus frühen böhmischen Quellen überlieferten Piae-cantiones-Melodien. (Diss. (Helsingin yliopisto)) Jyväskylä: Jyväskylän yliopistoyhdistys, 1964.