Tässä artikkelissa puhumme Virolahden kirkko:stä, aiheesta, joka on ollut läsnä läpi historian ja joka on edelleen ajankohtainen nyky-yhteiskunnassa. Virolahden kirkko on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua niin korkeakouluissa kuin yleisessä mielipiteessä, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Ajan mittaan Virolahden kirkko on ollut tutkimusten, tutkimusten ja pohdiskelujen kohteena, jotka ovat auttaneet laajentamaan ymmärrystämme tästä aiheesta. Tässä mielessä käsittelemme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja ymmärtääksemme paremmin Virolahden kirkko:n tärkeyttä ja merkitystä nykyään.
Virolahden kirkko | |
---|---|
![]() Virolahden kirkko luoteesta nähtynä. |
|
Sijainti | Kirkontie 500, Virolahti |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Haminan seurakunnan Virolahden kappeliseurakunta |
Rakentamisvuosi | 1765–1768 |
Suunnittelija | Tuomas Ragvaldinpoika Suikkanen |
Materiaali | puu |
Istumapaikkoja | 650 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Virolahden kirkko on Virolahdella sijaitseva puukirkko, joka on rakennettu kirkonrakentaja Tuomas Ragvaldinpoika Suikkasen johdolla vuosina 1765–1768. Kirkkotarhassa on keskiaikainen Virolahden sakaristo, jonka yhteyteen liittynyt puukirkko on purettu 1846. Tämä puukirkko oli järjestyksessään kolmas. Kirkkotarhaa reunustaa vuonna 1857 rakennettu kiviaita.
Kirkon nykyinen kellotapuli on arkkitehti Veli Klamin suunnittelema vuodelta 1958. Kellotapuli sijaitsee samalla paikalla kuin Eskil Colleniuksen rakentama ja vuonna 1778 valmistunut kellotapuli, joka tuhoutui salaman sytyttämänä vuonna 1957.
Virolahden kirkko on puinen tasavartinen ristikirkko, jossa ristivarret kapenevat kärkiin päin. Kirkossa on ollut varhaisimmassa asussaan tervatut paanukatto ja hirsiseinät. Kirkon alttaritaulu on Oskari Paatelan Kristuksen hautaamista esittävä maalaus vuodelta 1914. Alttarin, parvekkeiden ja penkkien koristeaiheena on käytetty puuhun kaiverrettuja tiimalaseja. Kirkkosalin katosta riippuu kirkkolaiva, jonka on lahjoittanut seurakunnalle Pitkäpaasi-seura.
Kirkkoon hankittiin urut vuonna 1891. Seuraavat urut olivat Kangasalan urkutehtaan valmistamat vuodelta 1946. Nykyiset 24-äänikertaiset urut ovat urkurakentamo Hans Heinrichin vuodelta 1987.[1]