Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Haminan seurakunta:n kiehtovaan maailmaan. Se on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa joko sen historiallisen merkityksen, nykyiseen yhteiskuntaan kohdistuvan vaikutuksensa tai jokapäiväisen elämämme eri osa-alueiden vuoksi. Haminan seurakunta on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistelyn aiheena aikojen saatossa, joten se on erittäin mielenkiintoinen aihe ja sitä kannattaa tutkia yksityiskohtaisesti. Tämän artikkelin aikana analysoimme Haminan seurakunta:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä jännittävästä aiheesta.
Haminan seurakunta | |
---|---|
![]() |
![]() |
tunnus |
sijainti |
![]() Marian kirkko |
|
Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
Hiippakunta | Mikkelin hiippakunta |
Rovastikunta | Kymenlaakson rovastikunta |
Pääkirkko | Marian kirkko[1] |
Jäsenmäärä | 16 663[2] (tammikuu 2025) |
– Osuus asukkaista | n. 69,9 %[3] |
Kirkollisvero | 1,55 % |
Kirkkoherra | Anna Kinnunen |
Sivusto |
Haminan seurakunta on Haminassa, Virolahdella ja Miehikkälässä toimiva evankelis-luterilainen seurakunta. Seurakunnan juuret ulottuvat keskiajalle, mutta nykyisessä muodossaan se syntyi vuoden 2011 alussa, jolloin Hamina-Vehkalahden ja Virolahden seurakunnat sekä jälkimmäiseen kuulunut Miehikkälän kappeliseurakunta yhdistyivät.[4] Seurakunnan nykyinen kirkkoherra on Anna Kinnunen.[5]
Vuoden 2025 tammikuussa Haminan seurakuntaan kuului 16 663 jäsentä[2], mikä oli noin 69,9 prosenttia Haminan, Virolahden ja Miehikkälän yhteenlasketusta väkiluvusta[3]. Seurakunnan jäsenmäärä on ollut laskussa koko 2000-luvun ajan.[6]
Vehkalahden seurakunta oli yksi Suomen vanhimmista seurakunnista. Ensimmäiset maininnat siitä ovat vuodelta 1336, jolloin Vehkalahden pitäjä käsitti suuren osan nykyisestä Kymenlaaksosta. Vanhin maininta Vehkalahden kirkosta löytyy Viipurin linnanisännän kirjeestä vuodelta 1396.[7] Vehkalahden kirkkoherraa koskeva maininta löytyy 17.2.1427 päivätystä ruotsinkielisestä asiakirjasta muodossa Arnichae, kirkioherre j Wekkaelax.[8]
Tarinan mukaan Vehkalahden ensimmäinen kirkko olisi sijainnut Neuvottoman kylän lähellä Korvenharjulla, josta on löydetty vanha hiidenkiuas[9], mutta nykyinen Marian kirkko on rakennettu vuosien 1430–1470 välisenä aikana.[7] Vuonna 1653 Vehkalahdelle myönnettiin kaupunkioikeudet ja se sai nimekseen Veckelax Nystad, Vehkalahden uusikaupunki. Uudenkaupungin rauhan jälkeen nimi muutettiin Fredrikshamniksi eli Haminaksi. Kaupungin väkiluvun kasvaessa ruotsinkielinen porvariväestö perusti oman ruotsinkielisen kaupunkiseurakunnan, mutta 17 vuotta myöhemmin, vuonna 1743 Turun rauhan solmimisen myötä, se sulautui takaisin Vehkalahden seurakuntaan kaakkoisen Suomen tultua osaksi Venäjän keisarikuntaa. Lyhyen olemassaolonsa aikana seurakunta oli kuitenkin ehtinyt rakentaa itselleen Ulrika Eleonoran kirkon.
Venäjän vallan alla Vehkalahti nousi merkittävään asemaan, kun se vuosien 1743–1812 välisenä aikana toimi Haminan konsistorin keskuksena. Vuonna 1751 ruotsin- ja saksankielinen väestö rakensi itselleen uuden Elisabetin kirkon, kun aiempi kirkko oli tuhoutunut tulipalossa. Molempien kirkkojen johdossa oli kuitenkin edelleen Vehkalahden kirkkoherra.[10][11]
Vehkalahden seurakunnasta on itsenäistynyt Sippolan seurakunta, joka muodosti ensin oman saarnahuonekuntansa ja sittemmin kappeliseurakuntansa, kunnes siitä tehtiin oma seurakuntansa vuonna 1861. Lavansaari kuului Vehkalahden seurakuntaan vuoteen 1763 asti. Haminan kaupungista muodostettiin oma seurakuntansa vuonna 1905.[12][13]
Haminan ja Vehkalahden väestö oli aiemmin ollut yhden kirkkoherran alaisuudessa, mutta vuonna 1905 perustettiin erillinen Haminan seurakunta. Sen ensimmäinen kirkkoherra oli Uno Mikael Renvall, joka astui virkaansa 1915. Seurakunnan kirkkona toimi vuonna 1843 valmistunut Johanneksen kirkko.[15]
Haminan kaupunki ja Vehkalahden kunta yhdistyivät vuoden 2003 alussa ja vuoden kuluttua myös seurakunnat yhdistyivät. Tänä aikana seurakunnan ainoana kirkkoherrana toimi Jari Pennanen, vuosina 2004–2010.[14]
Varhaisin asiakirjatieto Virolahdesta itsenäisenä kirkkopitäjänä on vuodelta 1370, jolloin se mainittiin nimellä Würlax.[16] Nykyinen puukirkko on valmistunut vuonna 1768 ja sen rakennustöitä johti Tuomas Suikkanen. Kirkon vieressä on keskiaikainen kivisakasti[17][18], joka on nykyisen Suomen itäisin keskiaikainen kirkkorakennus.[19] Klamilan kyläkirkko valmistui 1955.[20]
Miehikkälä oli alkujaan osa Virolahden seurakuntaa. Kirkkomatkat olivat pitkiä, ja 1800-luvun puolivälin jälkeen miehikkäläläiset alkoivat suunnitella oman seurakunnan perustamista. Päätös asiasta tehtiin vuonna 1863. Punatiilistä kirkkoa alettiin rakentaa 1879 ja se vihittiin käyttöön kaksi vuotta myöhemmin. Vuonna 1888 Miehikkälän ensimmäiseksi vakinaiseksi kirkkoherraksi tuli Johan Efraim Snellman, joka toimi virassa kuolemaansa 1910 asti. Vuoden 2007 alussa seurakunta liitettiin uudestaan Virolahden seurakuntaan ja se jäi toimimaan kappeliseurakuntana.[10]
Vuoden 2011 alussa Hamina-Vehkalahden ja Virolahden seurakunnat yhdistyivät Haminan seurakunnaksi. Virolahti ja siihen kuulunut Miehikkälä jäivät kappeliseurakunniksi.[10]