Virolahden sakaristo

Nykyään Virolahden sakaristo on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Löytämisestään lähtien Virolahden sakaristo on ollut keskustelun, tutkimuksen ja kiehtovan kohteena. Sekä asiantuntijat että harrastajat ovat omistaneet lukemattomia tunteja Virolahden sakaristo:tä ympäröivien mysteerien selvittämiseen, sen alkuperän, vaikutuksen ja mahdollisten tulevaisuuden seurausten tutkimiseen. Tässä artikkelissa perehdymme Virolahden sakaristo:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen merkitystä ja merkitystä jokapäiväisen elämän eri alueilla. Liity kanssamme tälle matkalle löytääksesi kaikki Virolahden sakaristo:n takana ja kuinka se on vaikuttanut yhteiskuntaamme.

Virolahden sakaristo
Virolahden kivisakaristo ja taustalla Virolahden kirkko.
Virolahden kivisakaristo ja taustalla Virolahden kirkko.
Sijainti Virolahti
Koordinaatit 60°30′34.3″N, 027°41′18.4″E
Seurakunta Haminan seurakunnan Virolahden kappeliseurakunta
Rakentamisvuosi noin 1500–1530
Materiaali harmaakivi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Virolahden sakaristo on keskiaikainen kivisakaristo, joka sijaitsee Virolahdella, nykyisen Virolahden kirkon itäpuolella. Sakaristo rakennettiin arviolta noin vuosien 1500 ja 1530 välillä silloisen puukirkon viereen. Tarkoituksena oli rakentaa myöhemmin kokonainen kivikirkko, mutta muun muassa taloudellisista syistä tämä ei toteutunut. Sakariston rakennusaika on päätelty keskiajan loppuun viittaavista piirteistä, joita ovat esimerkiksi eteläisen seinän oven epäsymmetrinen sijainti ja holvauksen yksityiskohdat. Pohjoispäädyssä on suuri ristikomero, jonka muoto muistuttaa Inkoon kirkon länsipäätyä. Itäpäädyllä on ikkuna, jota on uudella ajalla hieman pienennetty alkuperäisestä.

Sakariston yhteydessä ollut puinen kirkkorakennus purettiin 1600-luvulla, ja sen tilalle rakennettiin uusi. Uudempi puukirkko purettiin vuonna 1847 huutokaupan jälkeen, vaikka nykyinen ristikirkko oli rakennettu sen länsipuolelle jo vuonna 1766. Sittemmin sakaristoa on käytetty esimerkiksi varastona ja hartaustilana.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 552–553. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9

Aiheesta muualla