Voitto Huotari:n merkitys yhteiskunnassamme on kiistaton. Vuosien ajan Voitto Huotari on ollut kiinnostava aihe ja jatkuva keskustelu eri alueilla. Politiikassa, tieteessä, kulttuurissa tai historiassa Voitto Huotari on vaikuttanut merkittävästi ihmiskunnan kehitykseen. Ajan mittaan Voitto Huotari on ollut analyysin ja tutkimuksen kohteena, ja se on synnyttänyt loputtomasti teorioita, kantoja ja mielipiteitä aiheesta. Tässä artikkelissa aiomme tutkia roolia Voitto Huotari:llä vuosien varrella ja miten se on vaikuttanut elämämme eri puoliin.
Voitto Huotari | |
---|---|
Mikkelin hiippakunnan piispa | |
1993–2009
|
|
Edeltäjä | Kalevi Toiviainen |
Seuraaja | Seppo Häkkinen |
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Voitto Sakari Huotari |
Syntynyt | 14. helmikuuta 1943 Kuhmo |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | piispa |
Vanhemmat |
Matti Huotari Impi Juutinen |
Puoliso | Aino Iiris Irene Haataja ( 1967) |
Muut tiedot | |
Koulutus |
pappisvihkimys (1969) valtiotieteen maisteri (1974) teologian tohtori (1976) |
Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
Uskonto | kristinusko |
Tunnustuskunta | luterilaisuus |
|
Voitto Sakari Huotari (s. 14. helmikuuta 1943 Kuhmo) toimi Mikkelin hiippakunnan piispana 1993–2009.[1] Koulutukseltaan hän on teologian tohtori ja valtiotieteiden maisteri.
Ennen piispaksi nimittämistään hän työskenteli Mikkelin tuomiorovastina, Kymin kirkkoherrana sekä Imatran ja Ruokolahden seurakunnissa seurakuntapastorina. Pappisuran lisäksi hän on työskennellyt Helsingin yliopistossa kirkkososiologian assistenttina. Hänellä on ollut kirkkososiologian dosentuuri Helsingin yliopistossa ja pastoraaliteologian dosentuuri Joensuun yliopistossa.
![]() |
Edeltäjä: Kalevi Toiviainen |
Mikkelin piispa 1993–2009 |
Seuraaja: Seppo Häkkinen |