Nykyään Väinämö on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Ilmestymisestään lähtien Väinämö on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ja siitä on tullut keskeinen elementti keskustelussa jokapäiväisen elämän eri näkökohdista. Olipa kyseessä työpaikalla, koulutuksessa, politiikassa tai viihdealalla, Väinämö on osoittautunut tärkeäksi ja ajankohtaiseksi aiheeksi, joka ansaitsee syvällisen analysoinnin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Väinämö:een ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
| Väinämö | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | 17. helmikuuta |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | – |
| Muunnelmia | Väinö |
| Vastineita eri kielissä | – |
| Nimen alkuperä | Väinämöinen |
Väinämö on suomalainen miehen etunimi ja myös suomalainen sukunimi.
Väinämö on lyhentymä Kalevalan pääsankarin Väinämöisen nimestä, jonka kantasanana on ollut 'väinä' (leveä, syvä, tyynesti virtaava joki).
Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929 lähtien.
Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on 1900-luvun alusta helmikuuhun 2025 mennessä 1 844 miestä saanut nimekseen Väinämö.[1] Ensimmäiseksi etunimeksi sitä kuitenkaan ei ole annettu kenellekään ainakaan vuoden 1965 jälkeen.[2]