Nykymaailmassa Wisła:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Wisła on kiinnittänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai tieteellisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Wisła:n tärkeimpiä näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta eri alueilla ja sen kehitystä ajan myötä. Aloitamme jännittävälle matkalle sen alkuperästä nykytilaan ymmärtääksemme syvästi kaiken, mitä Wisła tarjoaa.
Wisła | |
---|---|
Wisłan keskustaa. |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Wisła |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Voivodikunta | Sleesia |
Piirikunta | Cieszyn |
Kunta | Wisła |
Ensimmäinen maininta | 1615 |
Kaupungin oikeudet | 1962 |
Hallinto | |
– Pormestari | Jan Poloczek |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 110,26 km² |
Korkeus | 430 m–1 220 m |
Väkiluku (2016) | 11 074 |
– Väestötiheys | 101 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Postinumero | 43-460 |
Suuntanumero(t) | (+48) 33 |
Rekisterikilpi | SCI |
Wisła (saks. Weichsel) on kaupunki Cieszynin piirikunnassa Sleesian voivodikunnassa Etelä-Puolassa lähellä Tšekin ja Slovakian rajoja.
Wisłan pinta-ala on 110,26 km2 ja siellä on 11 333 asukasta (2009).[1] Kaupunki on nimetty Veikseljoen (puol. Wisła) mukaan.
Wisłassa sekä läheisessä Ondraszekin turistikeskuksessa käy turisteja ympäri vuoden. Vuorien ympäröimä alue on myös mäkihyppääjien suosiossa. Kaupunki tunnetaan myös mäkihyppääjä Adam Małyszin kotipaikkana sekä ainoana kaupunkina Puolassa, jossa protestanttisuus on asukkaiden pääuskontona.
Wisłassa on myös museo (Muzeum Beskidzkie), jossa on näytteillä maataloustyökaluja, kansallispukuja sekä vuohennahkaisia säkkipillejä lähialueilta. Wisłasta lähtee vaellusreitti, joka vie Stożek Wielki -vuorelle (978 metriä), joka sijaitsee Tšekin rajan tuntumassa.