Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1978

Tämä artikkeli käsittelee Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1978:tä, aihetta, joka on erittäin tärkeä ja merkityksellinen nyky-yhteiskunnassa. Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1978 on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla, niin politiikassa, kulttuurissa, tieteessä tai arjessa. Tässä mielessä tavoitteena on analysoida ja keskustella Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1978:een liittyvistä eri näkökohdista tarjoten laajan ja monipuolisen näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja vaikutuksen nykyään. Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1978:n yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme luomaan rikastuttavan ja pohdiskelevan keskustelun, joka edistää tämän tärkeän aiheen ymmärtämistä ja kehitystä.

Vuoden 1978 yleisurheilun EM-kisat pidettiin Prahassa, Tšekkoslovakiassa 29. elokuuta – 3. syyskuuta. Kilpailuihin otti osaa 29 maata ja 1 004 urheilijaa. Kisat avasi Tšekkoslovakian pääministeri Lubomir Strougal.[1]

Tulokset

Lyhenteet

  • WR: Maailmanennätys
  • ER: Euroopanennätys
  • CR: Kilpailuennätys

Miehet

100 m

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Italia Pietro Mennea 10,27
2 Itä-Saksa Eugen Ray 10,36
3 Neuvostoliitto Vladimir Ignatenko 10,37




200 m

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Italia Pietro Mennea 20,16 (CR)
2 Itä-Saksa Olaf Prenzler 20,61
3 Sveitsi Peter Muster 20,64




400 m

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Länsi-Saksa Franz-Peter Hofmeister 45,73
2 Tšekkoslovakia Karel Kolář 45,77
3 Ranska Francis Demarthon 45,97




800 m

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Itä-Saksa Olaf Beyer 1.43,84 (CR)
2 Iso-Britannia Steve Ovett 1.44,09
3 Iso-Britannia Sebastian Coe 1.44,76

Ennakkosuosikkeja olivat britit Steve Ovett ja Sebastian Coe, joista jälkimmäinen juoksi ensimmäisen kierroksen ennätyksellisen kovaa; väliaika oli 49,32 s. Loppusuoran alussa Ovett nousi Coen ohi mutta hänenkin takaansa voittajaksi juoksi lopussa Olaf Beyer.[2]



1 500 m

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Iso-Britannia Steve Ovett 3.35,59 (CR)
2 Irlanti Eamonn Coghlan 3.36,57
3 Iso-Britannia David Moorcroft 3.36,70




5 000 m

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Italia Venanzio Ortis 13.28,57
2 Sveitsi Markus Ryffel 13.28,66
2 Neuvostoliitto Aleksandr Fedotkin 13.28,66




10 000 m

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Suomi Martti Vainio 27.30,99 (CR)
2 Italia Venanzio Ortis 27.31,48
3 Neuvostoliitto Aleksandr Antipov 27.31,50




Maraton

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Neuvostoliitto Leonid Moisejev 2.11.58
2 Neuvostoliitto Nikolai Penzin 2.11.59
3 Belgia Karel Lismont 2.12.08




20 km kävely

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Itä-Saksa Roland Wieser 1.23.12
2 Neuvostoliitto Pjotr Potšintšuk 1.23.43
3 Neuvostoliitto Anatoli Solomin 1.24.12

Ensimmäisenä maaliin saapui Itä-Saksan Karl-Heinz Stadtmüller, ja vasta tulosten ilmestyessä valotaululle selvisi, että hän oli saanut juuri ennen stadionille tuloa kolmannen varoituksen, mikä tiesi hylkäystä.[3]



50 km kävely

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Espanja Jorge Llopart 3.53.30
2 Neuvostoliitto Veniamin Soldatenko 3.55.12
3 Puola Jan Ornoch 3.55.16




110 m aidat

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Itä-Saksa Thomas Munkelt 13,54
2 Puola Jan Pusty 13,55
3 Suomi Arto Bryggare 13,56




400 m aidat

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Länsi-Saksa Harald Schmid 48,51
2 Neuvostoliitto Dmitri Stukalov 49,72
3 Neuvostoliitto Vasili Arhipenko 49,77




3 000 m esteet

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Puola Bronisław Malinowski 8.15,08
2 Länsi-Saksa Patriz Ilg 8.16,92
3 Suomi Ismo Toukonen 8.18,29

Puolan Krzysztof Wesołowski kaatui toisella kuivaesteellä ollessaan neljäntenä, ja esteelle muodostunutta ruuhkaa väistääkseen Ismo Toukonen ja Länsi-Saksan Michael Karst kiersivät esteen kentän puolelta.[4]



4 x 100 m viesti

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Puola Zenon Nowosz
Zenon Licznerski
Leszek Dunecki
Marian Woronin 		38,58 (CR)
2 Itä-Saksa Manfred Kokot
Eugen Ray
Olaf Prenzler
Alexander Thieme 		38,78
3 Neuvostoliitto Sergei Vladimirtsev
Nikolai Kolesnikov
Aleksandr Aksinin
Vladimir Ignatenko 		38,82




4 x 400 m viesti

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Länsi-Saksa Martin Weppler
Franz-Peter Hofmeister
Bernd Herrmann
Harald Schmid 		3.02,03
2 Puola Jerzy Włodarczyk
Zbigniew Jaremski
Cezary Łapiński
Ryszard Podlas 		3.03,62
3 Tšekkoslovakia Josef Lomický
František Břečka
Miroslav Tulis
Karel Kolář 		3.03,99




Korkeushyppy

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Neuvostoliitto Vladimir Jaštšenko 230 (CR)
2 Neuvostoliitto Aleksandr Grigorjev 228
3 Itä-Saksa Rolf Beilschmidt 228




Seiväshyppy

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Neuvostoliitto Vladimir Trofimenko 555 (CR)
2 Suomi Antti Kalliomäki 550
3 Suomi Rauli Pudas 545

Karsintaraja oli 525 cm mutta kylmässä ja sateisessa säässä 515 cm:n ylittäminen riitti loppukilpailupaikkaan. Hallitseva olympiavoittaja, Puolan Tadeusz Ślusarski karsiutui loppukilpailusta. Rauli Pudas saavutti pronssia ylittämällä 545 cm hypyllä, jossa rima taipui Pudaksen kosketuksesta ja pomppasi parikymmentä senttimetriä ylöspäin mutta putosi takaisin kannattimilleen ja pysyi siinä. Puolan Władysław Kozakiewicz jäi samalla tuloksella neljänneksi jätettyään yritykset 550 cm:stä väliin ja epäonnistuttuaan 555 cm:n korkeudesta. Kalliomäki jätti 555 cm väliin eikä ylittänyt enää korkeammalta.[5]



Pituushyppy

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Ranska Jacques Rousseau 818
2 Jugoslavia Nenad Stekić 812
3 Neuvostoliitto Vladimir Tsepeljov 801




Kolmiloikka

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Jugoslavia Miloš Srejović 16,94
2 Neuvostoliitto Viktor Sanejev 16,93
3 Neuvostoliitto Anatoli Piskulin 16,87




Kuulantyöntö

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Itä-Saksa Udo Beyer 21,08 (CR)
2 Neuvostoliitto Aleksandr Baryšnikov 20,68
3 Itä-Saksa Wolfgang Schmidt 20,30

Kilpailussa alun perin toiseksi tuloksella 20,87 m sijoittunut Neuvostoliiton Jevgeni Mironov jäi kiinni dopingin käytöstä ja hänet hylättiin.[6]



Kiekonheitto

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Itä-Saksa Wolfgang Schmidt 66,82 (CR)
2 Suomi Markku Tuokko 64,90
3 Tšekkoslovakia Imrich Bugár 64,66




Moukarinheitto

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Neuvostoliitto Juri Sedyh 77,28 (CR)
2 Itä-Saksa Roland Steuk 77,24
3 Länsi-Saksa Karl-Hans Riehm 77,02




Keihäänheitto

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Länsi-Saksa Michael Wessing 89,12
2 Neuvostoliitto Nikolai Grebnev 87,82
3 Itä-Saksa Wolfgang Hanisch 87,66

Michael Wessing heitti voittotuloksen kilpailun viidennellä kierroksella ja nousi ohi neljännellä kierroksella johtoon siirtyneen Nikolai Grebnevin.[3] Kilpailussa alun perin viidenneksi tuloksella 85,06 m sijoittunut Neuvostoliiton Vasili Jeršov jäi kiinni dopingin käytöstä ja hänet hylättiin.[6]



Kymmenottelu

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Neuvostoliitto Aleksandr Grebenjuk 8340 (CR)
2 Iso-Britannia Daley Thompson 8289
3 Itä-Saksa Siegfried Stark 8208

Voittajaehdokkaisiin kuulunut Länsi-Saksan Guido Kratschmer jätti ottelun kesken ensimmäisen lajin jälkeen, kun hänen pari viikkoa aiemmin loukkaantunut jalkansa ei kestänyt. Ensimmäisen päivän jälkeen johtanut Daley Thompson kompuroi toisen päivän avanneessa aitajuoksussa ja mestaruuden voitti yhdeksännen lajin jälkeen kärkeen noussut Aleksandr Grebenjuk.[7]



Naiset

100 m

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Itä-Saksa Marlies Göhr 11,13 (CR)
2 Ruotsi Linda Haglund 11,29
3 Neuvostoliitto Ljudmila Maslakova 11,31




200 m

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Neuvostoliitto Ljudmila Kondratjeva 22,52
2 Itä-Saksa Marlies Göhr 22,53
3 Itä-Saksa Carla Bodendorf 22,64




400 m

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Itä-Saksa Marita Koch 48,94 (WR)
2 Itä-Saksa Christina Brehmer 50,38
3 Puola Irena Szewińska 50,40

Marita Kochin voittoaika oli uusi maailmanennätys.[2]



800 m

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Neuvostoliitto Tatjana Providohina 1.55,80 (CR)
2 Neuvostoliitto Nadežda Mušta 1.55,82
3 Neuvostoliitto Zoja Rigel 1.56,57

Kaikki kahdeksan loppukilpailijaa olivat itäeurooppalaisia. Alkumatkastakin johtanut Itä-Saksan Anita Weiß nousi viimeisessä kaarteessa kärkeen mutta putosi lopulta kuudenneksi. Neuvostoliittolaiset ottivat kolmoisvoiton.[8]



1 500 m

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Neuvostoliitto Giana Romanova 3.59,01 (CR)
2 Romania Natalia Mărășescu 3.59,77
3 Bulgaria Totka Petrova 4.00,15




3 000 m

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Neuvostoliitto Svetlana Ulmasova 8.33,16 (CR)
2 Romania Natalia Mărășescu 8.33,53
3 Norja Grete Waitz 8.34,33

Kisojen ensimmäisenä loppukilpailuna suoritettuun juoksuun osallistui 26 juoksijaa. Toiseksi viimeisellä kierroksella Svetlana Ulmasova alkoi saavuttaa selvästi edellään olleita kahta romanialaista ja Norjan Grete Waitzia ja nousi voittajaksi.[9]



100 m aidat

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Itä-Saksa Johanna Klier 12,62 (CR)
2 Neuvostoliitto Tatjana Anisimova 12,67
3 Itä-Saksa Gudrun Berend 12,73

Puolan Grażyna Rabsztyn horjahti loppukilpailun kahdeksannella aidalla ja kaatoi viereisellä radalla juosseen Neuvostoliiton Nina Morgulinan. Rabsztyn hylättiin ja loppukilpailu uusittiin seuraavana päivänä.[10]



400 m aidat

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Neuvostoliitto Tatjana Zelentsova 54,89 (WR)
2 Länsi-Saksa Silvia Hollmann 55,14
3 Itä-Saksa Karin Roßley 55,36

Tatjana Zelentsovan voittoaika oli uusi maailmanennätys.[11]



4 x 100 m viesti

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Neuvostoliitto Vera Anisimova
Ljudmila Maslakova
Ljudmila Kondratjeva
Ljudmila Storoškova 		42,54
2 Iso-Britannia Beverley Goddard
Kathryn Smallwood
Sharon Colyear
Sonia Lannaman 		42,72
3 Itä-Saksa Johanna Klier
Monika Hamann
Carla Bodendorf
Marlies Göhr 		43,07




4 x 400 m viesti

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Itä-Saksa Christiane Marquardt
Barbara Krüg
Christina Brehmer
Marita Koch 		3.21,20 (CR)
2 Neuvostoliitto Tetjana Prorotšenko
Nadežda Mušta
Tatjana Providohina
Marija Kultšunova 		3.22,53
3 Puola Małgorzata Grajewska
Krystyna Kacperczyk
Genowefa Błaszak
Irena Szewińska 		3.26,76



Korkeushyppy

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Italia Sara Simeoni 201 (WR)
2 Itä-Saksa Rosemarie Ackermann 199
3 Länsi-Saksa Brigitte Holzapfel 195

Sara Simeonin voittotulos sivusi maailmanennätystä.[12]



Pituushyppy

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Neuvostoliitto Vilma Bardauskienė 688
2 Itä-Saksa Angela Voigt 679
3 Tšekkoslovakia Jarmila Nygrýnová 669

Vilma Bardauskienė hyppäsi karsinnassa tuloksen 709 cm, millä hän paransi nimissään ollutta maailmanennätystä kahdella senttimetrillä.[13]

Kuulantyöntö

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Itä-Saksa Ilona Slupianek 21,41 (CR)
2 Tšekkoslovakia Helena Fibingerová 20,86
3 Itä-Saksa Margitta Droese 20,58

Kultamitalisti Ilona Slupianek jäi kiinni dopingin käytöstä Euroopan cupissa 1977 ja vapautui kilpailukiellosta juuri ennen EM-kilpailuja.[14] Kilpailussa alun perin viidenneksi tuloksella 19,43 m sijoittunut Bulgarian Jelena Stojanova jäi kiinni dopingin käytöstä ja hänet hylättiin.[15]



Kiekonheitto

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Itä-Saksa Evelin Jahl 66,98
2 Itä-Saksa Margitta Droese 64,04
3 Neuvostoliitto Natalja Gorbatšova 63,58




Keihäänheitto

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Itä-Saksa Ruth Fuchs 69,16 (ER)
2 Iso-Britannia Tessa Sanderson 62,40
3 Itä-Saksa Ute Hommola 62,32




Viisiottelu

Sija Maa Urheilija Tulos
1 Unkari Margit Papp 4655
2 Itä-Saksa Burglinde Pollak 4600
3 Itä-Saksa Kristine Nitzsche 4599

Kilpailun alun perin 4744 pisteellä voittanut Neuvostoliiton Nadežda Tkatšenko ja viidenneksi 4572 pisteellä sijoittunut toinen neuvostoliittolainen Jekaterina Gordijenko jäivät kiinni dopingin käytöstä ja heidät hylättiin.[15]



Kisojen mitalitaulukko

Sijoitus Maa Kulta Hopea Pronssi Mitalien määrä Sijoitus mitalien määrän mukaan
1.  Neuvostoliitto 12 12 10 34 1.
2.  Itä-Saksa 12 10 11 33 2.
3.  Länsi-Saksa 4 2 2 8 3.
4.  Italia 4 1 0 5 7.
5.  Puola 2 2 3 7 4.
6.  Iso-Britannia 1 4 2 7 5.
7.  Suomi 1 2 3 6 6.
8.  Jugoslavia 1 1 0 2 9.
9.  Ranska 1 0 1 2 10.
10.  Espanja 1 0 0 1 13.
Unkarin vuosina 1957–1989 käytössä ollut lippu. Unkari 1 0 0 1 13.
12.  Tšekkoslovakia 0 2 3 5 8.
13.  Romania 0 2 0 2 11.
14.  Sveitsi 0 1 1 2 12.
15.  Irlanti 0 1 0 1 15.
 Ruotsi 0 1 0 1 15.
17.  Belgia 0 0 1 1 17.
 Bulgaria 0 0 1 1 17.
 Norja 0 0 1 1 17.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Siukonen & Ahola 1990, s. 135.
  2. ↑ a b Siukonen & Ahola 1990, s. 129.
  3. ↑ a b Siukonen & Ahola 1990, s. 128.
  4. ↑ Siukonen & Ahola 1990, s. 134
  5. ↑ Siukonen & Ahola 1990, s. 127, 130–132, 136.
  6. ↑ a b Siukonen & Ahola 1990, s. 133, 137.
  7. ↑ Siukonen & Ahola 1990, s. 126, 128–130, 137.
  8. ↑ Siukonen & Ahola 1990, s. 129–130, 137.
  9. ↑ Siukonen & Ahola 1990, s. 125.
  10. ↑ Siukonen & Ahola 1990, s. 131–132, 138.
  11. ↑ Siukonen & Ahola 1990, s. 132, 138.
  12. ↑ Siukonen & Ahola 1990, s. 138
  13. ↑ Siukonen & Ahola 1990, s. 125–126.
  14. ↑ Siukonen & Ahola 1990, s. 127.
  15. ↑ a b Siukonen & Ahola 1990, s. 133, 138