Tässä artikkelissa analysoidaan Ylenjärvi:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Ylenjärvi on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena vuosikymmeniä, ja sen vaikutus ulottuu kaikille elämänalueille. Perustamisestaan lähtien Ylenjärvi:llä on ollut keskeinen rooli ihmisten suhteissa toisiinsa, kulttuurin kehityksessä ja tekniikan kehityksessä. Kautta historian Ylenjärvi:tä on tutkittu useilla tieteenaloilla psykologiasta taloustieteeseen, ja sen merkitys näkyy sen tavassa, jolla se vaikuttaa elämäämme päivittäin. Tässä artikkelissa tutkitaan Ylenjärvi:n monia puolia ja analysoidaan sen vaikutusta nykymaailmaan.
Ylenjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Valkeakoski |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Vanajaveden alaosan alue (35.22) |
Laskujoki | Ylenjoki [1] |
Järvinumero | 35.221.1.004 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 80,2 m [1] |
Rantaviiva | 0,498 km [2] |
Pinta-ala | 0,01676 km² [2] |
|
Ylenjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Valkeakosken Alikylässä Metsäkansan itäpuolella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Vanajaveden alaosan alueeseen. Ylenjärvi on osa Vuolteen aluetta.[2][1]
Järvi on 200 metriä pitkä, 150 metriä leveä ja sen pinta-ala on 1,7 hehtaaria. Se sijaitsee Alikylän peltoaukean keskellä ja siihen laskee neljä pelto-ojaa. Huomattavimmat ojat tuovat etelästä Mamsellinkorven kuivatusojien ja pohjoisesta Mudinojan vesiä. Mudioja on Metsäkansassa olevan Niittystenjärven laskuoja. Ylenjärven laskuoja Ylenjoki lähtee järven länsirannasta ja laskee 1,2 kilometrin jälkeen Vanajaveteen Liponselän alkupäähän. Oja alittaa matkallaan valtatien 3. Järven rantaviivan pituus on 500 metriä ja se on kosteeta ruohikkoa. Lampi on autio eikä sinne johda tietä. Lähin rakennus sijaitsee lännessä metsän reunassa.[2][1][3]
Vuoden 1959 peruskartassa Alikylän nimi kirjoitettiin ”Ylenjoki”, Ylenjoen nimi kirjoitettiin ”Ylöjoki” ja Ylenjärven nimi kirjoitettiin ”Ylöjärvi”. Vaikka vuoden 1976 kartassa nimet ovat vaihtuneet nykyisiksi, on järven koko pienentynyt siinä välissä. On selvää, että järven rantaviiva on lyhentynyt, mutta vedenpinta ei sitä ole. Kysymyksessä on järven umpeenkasvu, mikä johtuu todennäköisesti rehevöitymisestä.[4][5]