Nykymaailmassa Moisionlampi (Lempäälä):stä on tullut jatkuvasti ajankohtainen aihe yhteiskunnan eri alueilla. Moisionlampi (Lempäälä):n merkitys heijastuu sen vaikutuksessa ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä sen vaikutukseen päätöksentekoon poliittisella, taloudellisella ja sosiaalisella tasolla. Historiallisesta alkuperästään nykyiseen evoluutioonsa Moisionlampi (Lempäälä) on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena kaikkialla maailmassa. Tässä artikkelissa käsitellään Moisionlampi (Lempäälä):een liittyviä eri näkökohtia, joiden tarkoituksena on analysoida sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykyään.
Moisionlampi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Lempäälä |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Moisionjoen valuma-alue (35.24) |
Laskujoki | Moisionjoki [1] |
Järvinumero | 35.241.1.002 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | yli 77,2 m [1] |
Rantaviiva | 0,594 km [2] |
Pinta-ala | 0,01541 km² [2] |
|
Moisionlampi [2][1] on Pirkanmaalla Lempäälässä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Moisionjoen valuma-alueeseen. Moisionlampi on osa Moisionjoen alaosan aluetta.[2][1]
Lampi on 200 metriä pitkä, 100 metriä leveä ja sen pinta-ala on 1,5 hehtaaria. Se sijaitsee Lempäälän taajamassa Moision ja Ruskea-ahteen välissä. Suoraksi kaivettu Moisionjoki virtaa sen läpi, mutta lampi on soistumassa umpeen. Lammessa on avovettä vain nimeksi ja sekin on kasvuston tukkimaa. Moisionjoki laskee Vanajaveteen Herralanvuolteen pohjoismutkaan. Lammen rantaviivan pituus on 600 metriä. Rannat ovat suota, mutta lähiympäristössä on asutusalueita ja teollisuutta. Lammen yläpuolelta kiertää käveltävä polku.[2][1][3]
Vanhoissa pitäjänkartoissa esiintyy kartoittajan näkemys järven tilasta 1700–1800-luvulta. Lempäälän Moisionjoessa oleva Moisionlampi näyttäytyy pitäjänkartassa hyvin samankokoisena kuin nykyäänkin. Silloin ei merkitty kosteikkojen ruohoisuutta, joten oliko se syvä vai matala, ei vanha kartta kerro.[4]