Vähä-Mälitty:n ongelma on erittäin tärkeä nykyään, koska sillä on merkittävä vaikutus ihmisten elämään ympäri maailmaa. Vähä-Mälitty on pitkään ollut alan asiantuntijoiden keskustelun, tutkimuksen ja analyysin kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Vähä-Mälitty:stä ja sen tärkeydestä eri yhteyksissä. Lisäksi tutkimme, kuinka Vähä-Mälitty on kehittynyt ajan myötä ja mitä vaikutuksia sillä on tällä hetkellä yhteiskuntaan. Epäilemättä Vähä-Mälitty on aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme nykymaailmassa.
Vähä-Mälitty | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Vesilahti |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Koskenjoen valuma-alue (35.29) |
Laskujoki | Vääräsuunoja [1] |
Järvinumero | 35.290.1.005 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 112,5 m [1] |
Rantaviiva | 0,445 km [2] |
Pinta-ala | 0,0094 km² [2] |
|
Vähä-Mälitty [2][1] on Pirkanmaalla Vesilahdella sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Koskenjoen valuma-alueeseen.[2][1]
Lampi on 200 metriä pitkä, 50 metriä leveä ja sen pinta-ala on 0,9 hehtaaria. Se sijaitsee Inhankulman pohjoispuolella erämaassa kallioisen Vähä-Mälityn vuoren juurella suolla. Siihen laskee neljä kaivettua suo-ojaa, jotka tuovat kuivatusvesiä lampea ympäröivältä suolta. Sen laskuoja on Vääränsuunoja, joka lähtee lammen kaakkoispäästä ja mutkittelee koneellisesti kaivettuna etelään ja yhtyy parin kilometrin jälkeen Inhanojaan. Lammen rantaviivan pituus on 450 metriä ja rannat ovat suota. Lampi on autio lukuun ottamatta Vähä-Mälityn vuorella olevaa kotaa. Lammen ohitse kulkee metsäautotie, jonne pääsee Narvan läpi kulkevalta yhdystieltä 2992.[2][1][3]
Vuoden 1959 peruskartassa järven nimi kirjoitettiin "Pikku Mälitty". Siitä lähti luontainen suopuro etelään ja se yhtyi peltojen läpi kaivettuun ojaan. Vuoden 1980 kartassa ei vielä ollut metsätietä, mutta se näkyi vuoden 1993 kartassa.[4][5][6]