Aknīste

Nykymaailmassa Aknīste:stä on tullut erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Ilmestymisestään lähtien Aknīste on herättänyt keskustelua ja kiistoja, mikä on synnyttänyt erilaisia ​​mielipiteitä ja lähestymistapoja, jotka kuvastavat tämän aiheen moninaisuutta. Kun Aknīste kiinnittää edelleen yhteiskunnan huomion, on tärkeää tarkastella tarkasti sen vaikutuksia, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Aknīste:een liittyviä näkökohtia ja tarjoamme lukijalle täydellisen ja päivitetyn näkemyksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Aknīste
vaakuna
vaakuna

Aknīste

Koordinaatit: 56°9′43″N, 25°44′51″E

Valtio Latvia Latvia
Kunta Aknīste
Väkiluku (2020)  ([1]) 1 055
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3









Aknīste (saks. Oknist, liett. Aknysta, puol. Oknista) on pieni kaupunki Kaakkois-Latviassa Liettuan rajalla, Selonian historiallisessa maakunnassa. Se sai kaupunginoikeudet vuonna 1991. Vuonna 2020 siellä oli 1 055 asukasta.[1]

Historia

Aknīste mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1298. Arkeologisten kaivauksien perusteella alueella on asunut latvialaisten esivanhempia jo 2. vuosituhannella eKr. Saksalaisten ristiretkeläisten saavuttua Baltiaan Aknīste säilytti itsenäisyytensä suhteellisen kauan, kunnes vuonna 1251 liettualainen ruhtinas Mindaugas omaksui kristinuskon ja lahjoitti alueen Liivinmaan ritarikunnalle. Mindaugas kuitenkin luopui kristinuskosta jo vuonna 1260 ja peruutti lahjan. Vasta vuonna 1388 alue joutui täysin saksalaisritareiden vallan alle.[2]

1600-luvulla alue joutui osaksi Puola-Liettuaa. Liivinmaan sodan aikana (1558-1583) muodostettiin Kuurinmaan herttuakunta, johon myös Selonia kuului. Vuoden 1660 tienoilla herttua Jakob Kettler aloitti kanavaprojektin, jonka oli tarkoitus yhdistää Väinäjoki Susejan kautta Lielupe-jokeen. Hanke ei koskaan tullut valmiiksi. Kaupungista tuli osa Venäjän keisarikuntaa vuonna 1795 Puolan kolmannen jaon jälkeen. Alue jakautui väliaikaisesti, kun Aknīsten kartano siirtyi osaksi Kaunasin kuvernementtia Susējan kartanon pysyessä Latviassa.[2]

Ensimmäisen maailmansodan aikana, elokuussa 1915, Saksan armeija miehitti alueen. Sodan lopulla alkoi vapaustaistelu, kun Latvia julistautui itsenäiseksi. Marraskuussa 1918 puna-armeija hyökkäsi alueelle. Kesällä 1919 aknīstelaisen J. Valdmaniksen johdolla ympäröiviin metsiin muodostettiin "vihreiden partisaanien" ryhmiä, jotka yhteistyössä Liettuan armeijan kanssa vapauttivat Ilūksten alueen puna-armeijalta. Kansainvälisen komission ja Puolan välityksellä suhteet normalisoitiin. Latvian raja muodostettiin ja suoristettiin komission suosituksesta. Sittemmin kaupunki palautettiin Liettualta Latvialle vastineeksi Palangasta, josta tuli osa Liettuaa.[2]

Toisessa maailmansodassa natsi-Saksa miehitti Latvian ja suuri osa Aknīsten väestöstä tapettiin, sillä kaupungin asukkaista noin 43 prosenttia oli juutalaisia. Sodan jälkeen kaupunki joutui Neuvostoliitolle. Sodanjälkeisiä vuosia leimasi taloudellinen ja hallinnollinen kaaos, kun pieniä kolhooseja muodostettiin väkisin ja hallinnolliset rajat muuttuivat jatkuvasti. Vakaus saavutettiin vasta vuoden 1967 hallintouudistuksen myötä.[2] Aknīstelle myönnettiin kaupunginoikeudet vuonna 1991.

Lähteet

  1. ↑ a b «Latvijas iedzīvotāju skaits pašvaldībās (pagastu dalījumā)»
  2. ↑ a b c d Aknistes novada vesture akniste.lv. Arkistoitu 22.1.2021. Viitattu 31.1.2021. (latviaksi)

Aiheesta muualla