Alūksne
Alūksne on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Kautta historian se on herättänyt suurta kiinnostusta ja juonittelua, herättäen keskusteluja, tutkimuksia ja intohimoisia keskusteluja. Alkuperäistään nykypäivään Alūksne:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnassa, sillä se on vaikuttanut yksilöihin, yhteisöihin ja kulttuureihin planeetan kaikissa osissa. Kun jatkamme tutkimista ja löydämme lisää Alūksne:stä, sen vaikutuksista ja vaikutuksista nykymaailmaan, on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja vaikutukset jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tarkastelemme Alūksne:tä perusteellisesti ja tutkimme sen historiaa, nykyistä merkitystä ja mahdollista tulevaisuutta tarjotaksemme kokonaisvaltaisen kuvan tästä ilmiöstä.
| Alūksne (Marienburg, Alulinn) |
|
|---|---|
 Alūksnen uudempi linna. |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Alūksne |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Latvia |
| Perustettu | 1920 |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 14,2 km² |
| Korkeus | 206 m |
| Väkiluku (2016) | 7 982 |
| – Väestötiheys | 560,9 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Alūksne (saks. Marienburg, vir. Alulinn) on kaupunki Alūksne-järven rannalla Koillis-Latviassa Viron ja Venäjän rajan tuntumassa. Alūksne on Alūksnen piirin pääkaupunki.
Historia
Ennen historiallista aikaa Alūksnen alueella asui virolaisia ja liiviläisiä, mutta 800–1200-luvuilla alueelle levittäytyi latgalleja. Alūksne mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1284 nimillä Alyst ja Volyst. Vuonna 1342 paikalle valmistui Liivinmaan ritarikunnan kivilinna ja paikan nimeksi tuli Marienburg. Linnan ympärille kehittyi nopeasti kylä ja sittemmin kaupunki. Liivinmaan sodan aikana aluetta hävittivät venäläiset, ruotsalaiset ja puolalaiset. Vuodesta 1661 alue oli Ruotsin vallan alla. Ruotsalaiset linnoittivat kaupungin 1680-luvulla. Suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1702 Alūksnen linna räjäytettiin ja kaupunki poltettiin. Vuonna 1721 alue siirtyi virallisesti Venäjän keisarikunnalle. 1800-luvun puolivälissä kaupungista tuli tärkeä kaupan keskus, ja sen merkitys kasvoi entisestään Stukmaņin-Gulbenen-Alūksnen-Valkan kapearaiteisen rautatien valmistuttua vuonna 1903. Latvian itsenäisyyden aikana alueella suoritettiin arkeologisia kaivauksia, joita jatkettiin myös Neuvostoliiton aikana.[1]
Kaupungin tunnukset
Alūksnen vaakuna on purppurapohjainen, ja siinä on kuvattu musta Raamattu, jossa lukee kultaisin kirjaimin "A.D. 1689". Raamatun taakse on kuvattu ristiin asetetut miekat kultaisin kahvoin. Kaupungin lippu on hopeanharmaalla pohjalla oleva ristilippu, jonka ristin keskellä on kuvattu kaupungin vaakuna.[2]
.JPG)
,_2013.jpg)
Alūksnen ystävyyskaupungit
- Binnenmaas (Alankomaat), vuodesta 1997
- Sundbyberg (Ruotsi), vuodesta 1992
- Kuopio (Suomi), vuodesta 2004
- Võru (Viro), vuodesta 2003
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alūksne Wikimedia Commonsissa
