Aloja

Tässä artikkelissa tutkimme Aloja:tä eri näkökulmista ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sen merkitystä historiassa. Käsittelemme kriittisesti ja objektiivisesti tärkeimpiä Aloja:een liittyviä näkökohtia, syventyen sen alkuperään, kehitykseen ja kehitykseen ajan myötä. Perusteellisen analyysin avulla puramme eri käsitteitä ja teorioita, jotka pyörivät Aloja:n ympärillä, tarkoituksena antaa kattava käsitys sen merkityksestä nykymaailmassa. Lisäksi tutkimme Aloja:n vaikutuksia ja vaikutuksia eri alueilla, mikä mahdollistaa laajan ja yksityiskohtaisen näkemyksen sen merkityksestä nykyään.

Aloja
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Aloja
Valtio Latvia Latvia
Kunta Alojan kunta
Varhaisin maininta 1449
Kaupunginoikeudet 1992
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 181,67 km²
Väkiluku (2016)  (1234) 2 572
 – Väestötiheys 15 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3









Alojan luterilainen kirkko
Alojan aluehallinnon toimisto
Kommunismin uhrien muistokivi

Aloja on kaupunki Pohjois-Latviassa Vidzemen historiallisella alueella lähellä Viron rajaa. Kaupunki on vuonna 2009 muodostetun Alojan kunnan hallinnollinen keskus.

Historia

Alojan nimi on mahdollisesti johdettu liivin kielen laaksoa tarkoittavasta sanasta. Paikalla sijaitsi vanhastaan pieni kylä, mutta se tuhoutui Baltian ristiretkien aikana. Paikalle rakennettiin kartano, jonka ympärille muodostui uutta asutusta. Ensimmäinen historiallinen maininta kaupungista on vuodelta 1449. Alojaan rakennettiin luterilainen kirkko vuonna 1534 ja ortodoksinen vuonna 1846. Vuonna 1903 Aloja sai kylän oikeudet. Vuodesta 1905 lähtien Aloja kasvoi kartanon ja kirkon aktiivisen tuen ansiosta. Vuonna 1936 kaupunkiin rakennettiin Riikaan vievä rautatie, mutta se suljettiin vuonna 1997. Kaupunginoikeudet Aloja sai vuonna 1992 ja lippu sekä vaakuna otettiin käyttöön vuonna 1998.[1]

Väestö

Alojassa oli vuonna 2004 2572 asukasta. Valtaosa heistä, 2253 henkilöä, oli latvialaisia. Suurimmat vähemmistöt olivat venäläiset (115), valkovenäläiset (56), romanit (52) ukrainalaiset (34), puolalaiset (26) ja liettualaiset (17). Asukkaista 2435 oli Latvian kansalaisia, vieraita kansalaisuuksia oli 135.[2]

Lähteet

  1. ↑ Vēsture Aloja. Viitattu 18.7.2010. (latviaksi)
  2. ↑ Iedzīvotaji Aloja. Arkistoitu 3.11.2011. Viitattu 18.7.2010. (latviaksi)

Aiheesta muualla