Jēkabpils

Tässä artikkelissa perehdymme Jēkabpils:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Jēkabpils on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ja vaikuttanut kaikenikäisiin, kulttuureihin ja sosiaalisiin kerroksiin kuuluviin ihmisiin. Näillä linjoilla analysoimme, miten Jēkabpils on kehittynyt ajan myötä, sekä sen merkitystä eri aloilla politiikasta ja taloudesta tieteeseen ja populaarikulttuuriin. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle Jēkabpils:n historiaan ja nykyhetkeen ja huomaamaan sen merkityksen ja vaikutuksen nykymaailmaan.

Jēkabpils
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Jēkabpils
Valtio Latvia Latvia
Kunta Jēkabpilsin kunta
Kaupungin oikeudet 1670
Hallinto
 – Pormestari Leonīds Salcevičs
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 23 km²
Väkiluku (2016)  ([1]) 24 146
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3









Jēkabpils (saks. Jakobstadt, puol. Jakubów) on kaupunki Kaakkois-Latviassa Selonian historiallisella alueella. Kaupungin nykyiset rajat muodostuivat 1962, kun silloiseen kaupunkiin liitettiin Krustpilsin kaupunki. Väinäjoki virtaa kaupungin läpi. Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluva Struven ketju kulkee alueen läpi.

Historia

Ensimmäinen maininta Krustpilsistä on vuodelta 1237, jolloin Riian piispa Nicholas de Magdeburg rakennutti paikalle linnan. Jēkabpils muodostui 1600-luvulla paikalle muuttaneiden vanhauskoisten asutuksen kohdalle. Väinäjokea pitkin kulkevat laivat joutuivat pysähtymään kaupungin kohdalla, koska jokeen tuli vesiputouksia. Paikka tunnettiin nimellä Sala, kunnes sen nimi muutettiin Jēkabpilsiksi sen saadessa kaupunginoikeudet vuonna 1670. Nimi viittasi Kuurinmaan silloiseen herttuaan Jacob Kettleriin. Vuonna 1764 joen yli Jēkabpilsin ja Krustpilsin välillä alkoi liikennöidä lautta. Kaupunki tuhottiin useaan otteeseen 1600-luvulla Ruotsin ja Puolan välisissä sodissa. 1861 kaupunkiin rakennettiin Riiasta tuleva rautatie. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa kaupunki tunnettiin erityisesti soittimien valmistuksestaan. 1936 rakennettiin Jēkabpilsin ja Krustpilsin yhdistävä silta joen yli. Kaksi kaupunkia yhdistettiin vuonna 1962 ja samalla joen yli rakennettiin toinen, suurempi silta.[2]

Kaupungin tunnukset

Jēkabpilsin kaupungilla on käytössään lippu ja vaakuna. Vaakunassa on kuvattu männyn alla oleva ilves. Tarinan mukaan herttua Jacob Kettler oli mennyt metsästämään, mutta eksyi matkalla. Viimein hän tuli Väinäjoen rantaan, näki ilveksen puun alla ja samalla kaupungin. Vaakuna otettiin käyttöön 1924. Kaupungin lippu on jaettu poikittain kahteen alueeseen, joista ylempi on musta ja alempi punainen. Lipun keskellä on kuvattu kaupungin vaakuna. Lippu otettiin käyttöön vuonna 1999.[3]

Väestö

Vuonna 2009 kaupungissa asui 25 900 henkilöä. Suurin etninen ryhmä kaupungissa ovat latvialaiset, joita oli vuonna 2009 15 268 henkilöä. Suurimmat vähemmistöt olivat venäläiset (7 461), valkovenäläiset (879), puolalaiset (785), ukrainalaiset (478), liettualaiset (236), romanit (237), juutalaiset (61) ja saksalaiset (58).[4]

Lähteet

  1. ↑ «Latvijas iedzīvotāju skaits pašvaldībās pagastu dalījumā» (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Vēsture Jēkabpils. Arkistoitu 6.7.2010. Viitattu 20.7.2010. (latviaksi)
  3. ↑ Simbolika, heraldika Jēkabpils. Arkistoitu 9.9.2010. Viitattu 20.7.2010. (latviaksi)
  4. ↑ Jēkabpils skaitļos Jēkabpils. Arkistoitu 11.7.2010. Viitattu 20.7.2010. (latviaksi)

Aiheesta muualla