Alfa Romeo Alfasud

Alfa Romeo Alfasud on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion vuosien varrella. Sukupolvien yli ulottuvalla vaikutuksella Alfa Romeo Alfasud on ollut keskustelun, analyysin ja pohdinnan kohteena useilla alueilla. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Alfa Romeo Alfasud kiehtoo edelleen niin asiantuntijoita kuin harrastajiakin. Tässä artikkelissa tutkimme Alfa Romeo Alfasud:een liittyviä eri näkökohtia sen historiallisesta merkityksestä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla yritämme ymmärtää paremmin Alfa Romeo Alfasud:n vaikutusta elämäämme ja edelleen.

Alfa Romeo Alfasud
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Etelä-Afrikka
 Italia
 Malesia
 Malta
Valmistaja Alfa Romeo
Valmistusvuodet 1971–1983
Korimalli 2-ovinen sedan
4-ovinen sedan
3-ovinen hatchback
3-ovinen farmari
5-ovinen hatchback
Luokka C-segmentti
Muotoilija Giorgetto Giugiaro
Seuraaja Alfa Romeo 33
Alfa Romeo Arna
Teknisesti samankaltaisia Alfa Romeo Sprint
Tekniset tiedot
Moottori B4
Iskutilavuus 1,2–1,5 l
Polttoaine bensiini
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 4-vaihteinen manuaali
5-vaihteinen manuaali

Alfa Romeo Alfasud on Alfa Romeon vuosina 1971–1983 valmistama alemman keskiluokan henkilöautomalli. Sen tekniikkaan perustuu myös coupé-korinen Alfa Romeo Sprint (alun perin Alfasud Sprint). Alfasudin korvaajiksi tulivat Alfa Romeo 33 ja Arna.

Alfa Romeo Aldasud (1971–1983)

Giorgetto Giugiaron muotoilema Alfa Romeo Alfasud esiteltiin Torinon autonäyttelyssä 1971 ensimmäisenä etuvetoisena Alfa Romeo -mallina. Alkuperäinen korimalli oli neliovinen. Edessä oli MacPherson-pyöräntuenta ja takana jäykkä akseli. Kaikissa pyörissä oli levyjarrut. Auton voimanlähteenä oli 1,2-litrainen nelisylinterinen bokserimoottori.[1]

Vuonna 1973 esiteltiin kaksiovinen Alfasud ti -malli, jossa moottorin teho oli nostettu 68 hevosvoimaan ja vaihteisto oli viisivaihteinen. Perusmallin kulmikkaista valoista poiketen ti:ssä oli neljä pyöreää ajovaloa.[1]

Seuraava korimalli oli vuonna 1975 esitelty kolmiovinen farmarimalli Giardinetta, jossa oli käytännöllinen ja kookas tavaratila. Vuonna 1976 kaksioviseen malliin tuli saataville 1,3-litrainen (75 hv) moottori, ja viisivaihteisen vaihteiston sai nyt myös neliovisen 1,2-litraisen yhteyteen.[1]

Loppuvuoden 1977 uutuus oli Super-malli, jonka sai sekä 1,2- että 1,3-litraisena. Mallissa oli muun muassa erilaiset puskurit (osittain kumia) ja muita ulkonäöllisiä eroavaisuuksia.[1]

Vuonna 1978 moottorivalikoimaa uudistettiin. 1,3-litraisen iskutilavuus kasvoi hieman ja teho nousi 79 hevosvoimaan. Täysin uutena moottorina oli 1,5-litrainen (85 hv). Näitä kahta moottoria käytettiin malleissa 1.3 ti ja 1.5 ti, ja lisäksi neliovinen 1,5-litrainen Super lisättiin valikoimaan. Vuotta myöhemmin nämä moottorit saivat kaksoiskaasuttimet, ja tehot nousivat 86 ja 95 hevosvoimaan.[1]

Koko mallistoa uudistettiin vuonna 1980. Etusäleikkö, puskurit ja sisällä kojelauta olivat uudet. Merkittävämpää oli kuitenkin seuraavana vuonna esitellyt monikäyttöiset kolmi- ja viisioviset hatchback-korimallit, jotka vähitellen korvasivat kaksi- ja nelioviset mallit. 1,2-litrainen oli saatavana neli- tai viisiovisena, 1,3-litrainen kolmi- tai viisiovisena ja 1,5-litrainen ainoastaan viisiovisena. ti-mallit olivat aina kolmiovisia.[1]

Vuonna 1982 neliovinen poistui valikoimasta, ja malliston huipulle esiteltiin Quadrifoglio Oro, joka oli aina 1,5-litrainen. 1,5-litrainen ti sai 10 hevosvoimaa lisää tehoa, ja mallin nimeksi tuli ti 1.5 Quadrifoglio Verde.[1]

Lähteet

  1. a b c d e f g Alfa Romeo Alfasud Carsfromitaly.net. Viitattu 26.2.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla