Anarkia

Nykyään Anarkia:llä on keskeinen rooli yhteiskunnassamme. Sen vaikutus on niin suuri, että se on ylittänyt rajat ja kulttuurit ja vaikuttanut elämäämme käsittämättömillä tavoilla. Anarkia on ollut alusta asti nykypäivään tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Anarkia:n merkitystä eri alueilla, analysoimme sen merkitystä nykymaailmassa ja sen ennustetta tulevaisuuteen. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Anarkia on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla elämme, ajattelemme ja suhtaudumme ympäristöömme.

Osa artikkelisarjaa
Valtiomuodot
Vallan lähde
Demokratia
(Kansanvalta)
Oligarkia
(Harvainvalta)
Autokratia
(Itsevaltius)
Teokratia
(Uskonnollinen valta)
Anarkia
(Ei hallitsijaa)
Vallan ideologia
Monarkia vs. tasavaltalaisuus
(yhteiskuntapoliittiset ideologiat)
Autoritarismi vs. libertarismi
(sosioekonomiset ideologiat)
Globaali vs. paikallinen
(geokulttuuriset ideologiat)
Vallan rakenne
Yhtenäinen
Asiakasvaltio
Federalismi
Kansainväliset suhteet

Anarkia (< kreikk. arkhos, ’johtaja’ + an, kieltosana) on yhteiskuntamuoto, jossa hallintoa ei ole. Kansankielessä anarkialla voidaan tarkoittaa myös yleisesti laittomuustilaa ja sekasortoa.[1] Sanaa käytetään yleensä kielteisessä merkityksessä viittaamaan mellakoihin, kaaokseen tai sisällissotaan, mutta 1800-luvun puolivälin ranskalaiset anarkistit kuten Pierre-Joseph Proudhon ja Anselme Bellegarrigue käsittivät termin positiivisesti "hallituksettomuutena" sekä lopulta "yhteiskuntajärjestyksen todellisena ilmentymänä".[2]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ anarkia Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 19.11.2014.
  2. ↑ Lexical Investigations: Anarchy Dictionary.com. Viitattu 19.11.2014.

Aiheesta muualla