Nykymaailmassa Ruhtinaskunta:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Ruhtinaskunta on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa yhteiskunnallisesta vaikutuksesta populaarikulttuuriin. Ruhtinaskunta on osoittanut merkityksensä jokapäiväisessä elämässämme, olipa se sitten opintojen, keskustelujen tai yksinkertaisesti arkipäiväisten keskustelujen kautta todistettu. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ruhtinaskunta:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Tarkoituksena on valaista tätä kiehtovaa ja relevanttia aihetta.
Osa artikkelisarjaa |
Valtiomuodot |
---|
Vallan lähde |
Vallan ideologia |
Vallan rakenne |
Ruhtinaskunta on ruhtinaan hallitsema valtio tai muu alue. Ruhtinaaksi käännetään ranskan ja englannin prince (prinssi on suomeksi lähinnä kruununperijän arvonimi), saksan Fürst, italian principe ja venäjän knjaz (князь). Feodalistisessa arvojärjestyksessä nuo arvot ovat kuninkaan alapuolella. Magnus Dux, Großherzog, Grand Duke tai Veliki knjaz käännetään usein suuriruhtinaaksi, joskus suurherttuaksi tai kuninkaallisen kruununperijän arvonimenä usein prinssiksi tai prinsessaksi. Erzherzog käännetään lähes aina arkkiherttuaksi. Arvonimien feminiinit muodot käännetään muotoon ruhtinatar. Saksassa on käytetty keisarinvaaliin osallistumaan oikeutetuista ruhtinaista nimitystä Kurfürst, joka käännetään muotoon vaaliruhtinas (myös kuuriruhtinas). Ruotsin furste käännetään ruhtinaaksi ja furstinna ruhtinattareksi, storfurste suuriruhtinaaksi. Suomen suuriruhtinaskunta on ruotsiksi Storfurstendömet Finland.
Vuosina 1815–1918 Euroopassa oli kahdeksan suuriruhtinaskuntaa: