Tässä artikkelissa aiomme tutkia Larvik:tä, aihetta, joka on viime aikoina kiinnostanut monia ihmisiä. Larvik on keskustelun ja keskustelun lähde nyky-yhteiskunnassa, ja sillä on tärkeä vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Larvik:stä sekä sen merkityksestä kulttuurimme, historiamme ja tulevaisuutemme kannalta. Kriittisellä ja pohdiskelevalla katseella yritämme valaista tätä nykyään niin ajankohtainen aihetta tarjoamalla erilaisia lähestymistapoja ja argumentteja, jotka kutsuvat pohdiskelemaan ja keskusteluun.
Larvik | |
---|---|
![]() Larvikin Torstrand |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Larvik |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Norja |
Lääni | Vestfold |
Perustettu | 1671 |
Hallinto | |
– Pormestari | Birgitte Gulla Løken (H, 2023) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 813 km² |
– Maa | 771 km² |
Väkiluku (1.1.2023[1]) | 48 246 |
– Väestötiheys | 62,6 as./km² |
Larvik on rannikkokaupunki ja kunta Etelä-Norjassa Vestfoldin läänissä. Koko kunnan pinta-ala on läänin suurin kuntaliitosten seurauksena. Kunta rajoittuu pohjoisessa Kongsbergiin ja Holmestrandiin, idässä Sandefjordiin ja Tønsbergiin sekä lännessä Porsgrunnin, Siljanin ja Bamblen kuntiin. Vuoden 2023 alussa Larvikin kunnassa oli 48 246 asukasta.[1] Heistä noin 27 000 asuu kunnan keskustaajamassa.[2]
Larvikilla on 123 kilometriä rantaviivaa, jolla on paljon hiekkarantoja. Eräs Norjan parhaimmiksi sanotuista lohijoista, Numedalslågen, laskee Larvikinvuonoon.[3]
Norjan ensimmäiseksi kaupungiksi sanotun viikinkiaikaisen kaupungin Kaupangin kaivaukset sijaitsevat viiden kilometrin päässä nykyisen Larvikin keskustasta. Kaupunki oli noin vuosina 780–900 tärkeä viikinkien kauppapaikka.
Larvik sai kaupunkiaseman 1671, jolloin siitä tuli Laurvigenin kreivikunnan pääpaikka. Kaupungin sijainti Numedal-joen suulla nosti puutavarakaupan, merenkulun ja laivanrakennuksen paikkakunnan pääelinkeinoiksi. Alueelta löytyi Norjan ainoa mineraalivesilähde 1880, joka nosti paikan kylpyläkaupunkina Euroopan-laajuiseen maineeseen.[3]
1. tammikuuta 1988 Larvikin, Tjøllingin, Hedrumin, Brunlanesin ja Stavernin kunnat yhdistyivät nykyiseksi suurkunnaksi, jonka nimeksi ja luonnolliseksi keskukseksi tuli Larvik. Kuntaliitos herätti paljon mielipidekeskustelua.
Torpin panttivankikriisi vuonna 1994 käynnistyi Larvikista, kun kaksi ruotsalaista ryösti kunnassa sijaitsevan Østre Halsenin postikonttorin.
Larvik on monipuolinen kauppa- ja teollisuuskaupunki ja myös matkailukaupunki. Suurin yritys on Treschow-Fritzøe-konserni. Mineraalivesiyritys Farris perustettiin 1915 ja on edelleen tunnettu tuotemerkki.[3]
Kunnan läpi kulkee Eurooppatie E-18. Vestfoldin rautatie kulkee Larvikin läpi. Junavuoroja Osloon menee tunnin välein. Kaupungista on lauttayhteyksiä Tanskaan (Hirtshalsiin) Color Linen operoimana.[3]
Sanomalehti Østlands-Posten ilmestyy kuudesti viikossa.
Larvik oli Jyväskylän maalaiskunnan ystävyyskunta.