Bardan piiri

Tämä artikkeli käsittelee Bardan piiri:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Bardan piiri on aihe, joka on herättänyt keskustelua eri alueilla herättäen kiinnostusta asiantuntijoiden, tutkijoiden ja yleensäkin ihmisten keskuudessa. Kautta historian Bardan piiri:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnassa, ja sen merkitys jatkuu nykymaailmassa. Tässä mielessä on olennaista syventää tietoa ja ymmärrystä Bardan piiri:stä ja analysoida sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisuuksia. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja paljastavan näkemyksen Bardan piiri:stä, rikastaen keskustelua ja ymmärrystä tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Bardan piiri Permin aluepiirin kartalla.

Bardan piiri (ven. Барды́мский райо́н, Bardymski raion, tataariksi Барда районы, Barda rayonı) on kunnallinen itsehallintoalue Permin aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1926 perustetun piirin pinta-ala on 2 382 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 27 700 henkeä (vuonna 2009).[2]

Bardan piiri sijaitsee Permin aluepiirin eteläosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Osan, idässä Kungurin ja Uinskojen, etelässä Tšernuškan ja Kujedan sekä lännessä Jelovon piireihin. Pinta-alasta puolet on metsää. Hyötykaivannaisiin kuuluu öljy.[1] Suurimmat joet ovat Tulva ja sen sivujoki Barda.

Piiriin kuuluu 12 maalaiskuntaa: Barda, Berezniki, Bitšurino, Brjuzli, Fedorki, Jelpatšiha, Krasnojar, Novyi Ašap, Petšmen, Saraši, Šermeika ja Tjundjuk. Hallinnollinen keskus on Bardan kylä. Asutuskeskuksia on yhteensä 63.[1]

Asukkaista on vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 60 % baškiireja, 32,3 % tataareja ja 7,2 % venäläisiä.[1] Tulvan tataarit ja baškiirit muodostavat yhtenäisen ryhmän, joka pitää äidinkielenään tataaria.[3] Kaupunkiväestöä ei ole.[2]

Piirin kautta kulkevat Permin ja Tšernuškan sekä Permin ja Kujedan väliset maantiet.[1] Tärkein elinkeino on maatalous, joka on erikoistunut maidon ja lihan tuotantoon sekä viljan viljelyyn.[4] Lisäksi harjoitetaan öljyn porausta ja puunhankintaa.[1]

Piirissä toimii ammattikoulu, lasten luomistyön keskus, taidekoulu, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksia, kirjastolaitos, kotiseutumuseo sekä paikallinen radio- ja TV-asema. Paikallislehtenä ilmestyy venäjänkielinen Rassvet ja tataarinkielinen Taŋ (”Aamunkoitto”).[1]

Bardasta on kotoisin tataarinkielinen poplaulaja Güzäl Urazova.[5]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g Entsiklopedija Permi: Bardymski munitsipalnyi raion enc.permkultura.ru. Viitattu 22.2.2010. (venäjäksi)
  2. ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2009 g. 2009. Moskva: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat). Arkistoitu 21.10.2011. Viitattu 22.2.2010. (venäjäksi)
  3. ↑ Entsiklopedija Permi: Tulvinskije tatary i baškiry enc.permkultura.ru. Viitattu 22.2.2010. (venäjäksi)
  4. ↑ Permski regionalnyi server: Bardymski munitsipalnyi raion perm.ru. Arkistoitu 22.12.2008. Viitattu 22.2.2010. (venäjäksi)
  5. ↑ Ofitsialnyi sait Guzel Urazovoi: Biografija urazova.ru. Arkistoitu 29.9.2010. Viitattu 22.2.2010. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bardan piiri.
Permin aluepiirin piirit ja kaupunkipiirikunnat

Aleksandrovsk • Barda • Berezniki • Berjozovka • Bolšaja Sosnova • Dobrjanka • Gainy • Gornozavodsk • Gremjatšinsk • Gubaha • Iljinski • Jelovo • Jurla • Jusva • Karagai • Kišert • Kizel • Kosa • Kotšovo • Krasnokamsk • Krasnovišersk • Kudymkar • Kudymkar • Kujeda • Kungur • Kungur • Lysva • Nytva • Ohansk • Oktjabrski • Orda • Osa • Otšor • Perm • Perm • Siva • Solikamsk • Solikamsk • Suksun • Tšaikovski • Tšastyje • Tšerdyn • Tšernuška • Tšusovoi • Uinskoje • Usolje • Vereštšagino • Zvjozdnyi