Nykymaailmassa Otšorin piiri on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Johtuipa sen vaikutuksista yhteiskuntaan, talouteen, tieteeseen tai kulttuuriin, Otšorin piiri on nykyään merkittävällä paikalla. Sen monipuolisuus ja sen merkitys eri alueilla tekevät siitä laajan kiinnostuksen kohteen. Tässä artikkelissa tutkimme Otšorin piiri:n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Syvällisen ja monipuolisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Otšorin piiri:n merkitystä tänään ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Otšorin piiri (ven. Очёрский райо́н, Otšorski raion) kunnallinen itsehallintoalue Permin aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1924 perustetun piirin pinta-ala on 1 330 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 24 600 henkeä (vuonna 2009).[2]
Otšorin piiri sijaitsee Permin aluepiirin länsiosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Vereštšaginon, idässä Nytvan ja Ohanskin, etelässä Bolšaja Sosnovan piireihin sekä lännessä Udmurtiaan. Pinta-alasta 48 % on metsää. Hyötykaivannaisia ovat kalkkikivi, savi, sora, turve ja kaoliini.[1]
Piiriin kuuluu Otšorin kaupunki, Pavlovskin kaupunkimainen taajama (kaupunkikunta) sekä kolme maalaiskuntaa: Kiprino, Novovoznesensk ja Speškovo. Hallinnollinen keskus on Otšor. Asutuskeskuksia on yhteensä 76.[1]
Asukkaista on vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 95 % venäläisiä ja 1,2 % udmurtteja.[1] Kaupunkiväestön osuus on 74,6 %.[2]
Piirin kautta kulkee Permin ja Udmurtian välinen asfaltoitu maantie. Otšorissa ja Pavlovskissa on konepajateollisuutta.[1] Maatalous on erikoistunut maidon ja lihan tuotantoon sekä viljan ja rehukasvien viljelyyn. Lisäksi harjoitetaan puunhankintaa ja -jalostusta.[3]
Piirissä toimii ammattikoulu, Iževskin juridisen opiston filiaali, lasten luomistyön keskus, taidekoulu, musiikkikoulu, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksia, kirjastolaitos ja kotiseutumuseo. Paikallislehtenä ilmestyy Otšorski krai (”Otšorin seutu”).[1]
Seudulla on arkeologisia muistomerkkejä. Nähtävyyksiin kuuluvat Otšorin ja Pavlovskin ortodoksiset kirkot ja historialliset rakennukset.[1]
Aleksandrovsk • Barda • Berezniki • Berjozovka • Bolšaja Sosnova • Dobrjanka • Gainy • Gornozavodsk • Gremjatšinsk • Gubaha • Iljinski • Jelovo • Jurla • Jusva • Karagai • Kišert • Kizel • Kosa • Kotšovo • Krasnokamsk • Krasnovišersk • Kudymkar • Kudymkar • Kujeda • Kungur • Kungur • Lysva • Nytva • Ohansk • Oktjabrski • Orda • Osa • Otšor • Perm • Perm • Siva • Solikamsk • Solikamsk • Suksun • Tšaikovski • Tšastyje • Tšerdyn • Tšernuška • Tšusovoi • Uinskoje • Usolje • Vereštšagino • Zvjozdnyi