Kizelin piiri

Nykymaailmassa Kizelin piiri on aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Akateemikoista ja alan asiantuntijoista aina yleistä tietoa etsiviin Kizelin piiri:stä on tullut ratkaiseva viitekohta modernissa kulttuurissa. Yhteiskunnan eri osa-alueisiin vaikuttaessaan Kizelin piiri on synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja pohdiskeluja, jotka pyrkivät ymmärtämään sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Tässä artikkelissa tutkimme Kizelin piiri:n eri näkökulmia sen alkuperästä sen kehitykseen, jotta voimme valaista yhtä tämän päivän tärkeimmistä aiheista.

Kizelin piiri Permin aluepiirin kartalla.

Kizelin piiri (ven. Кизело́вский райо́н, Kizelovski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Permin aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1923 perustetun piirin pinta-ala on 1 390 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 30 300 henkeä (vuonna 2009).[2]

Kizelin piiri sijaitsee Permin aluepiirin itäosassa. Luoteessa se rajoittuu Aleksandrovskin piiriin, idässä Sverdlovskin alueeseen ja Gornozavodskin piiriin sekä etelässä Gremjatšinskin ja Gubahan piireihin. Pinta-alasta 72,9 % on metsää. Hyötykaivannaisia ovat kivihiili, savi ja granosieniitti.[1]

Piiriin kuuluu Kizelin kaupunki sekä neljä maalaiskuntaa: Južnyi-Kospašski, Šahta, Severnyi-Kospašski ja Tsentralnyi-Kospašski. Hallinnollinen keskus on Kizel. Asutuskeskuksia on yhteensä 7.[1]

Asukkaista on vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 80,5 % venäläisiä, 12,7 % tataareja ja 1,8 % ukrainalaisia.[1]

Piirin kautta kulkee Tšusovoin ja Solikamskin välinen maantie ja rautatie. 1990-luvulle saakka seudulla harjoitettiin kivihiilen tuotantoa. Nykyisin tärkeimmät elinkeinot ovat puunhankinta ja -jalostus.[1]

Piirissä toimii Kizelin vuoriteknikumi, lääketieteellinen oppilaitos, ammattikoulu, lasten luomistyön keskus, musiikkikoulu, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksia, kirjastolaitos ja kotiseutumuseo. Paikallislehtenä ilmestyy Novyi den (”Uusi päivä”).[1]

Seudulla on kivikautisia arkeologisia muistomerkkejä. Nähtävyyksiin kuuluvat vanhat teollisuusrakennukset ja Šahtan taajaman lähellä sijaitseva Kizelin luola.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g Entsiklopedija Permi: Kizelovski munitsipalnyi raion enc.permkultura.ru. Viitattu 17.2.2010. (venäjäksi)
  2. ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2009 g. 2009. Moskva: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat). Arkistoitu 21.10.2011. Viitattu 17.2.2010. (venäjäksi)
Permin aluepiirin piirit ja kaupunkipiirikunnat

Aleksandrovsk • Barda • Berezniki • Berjozovka • Bolšaja Sosnova • Dobrjanka • Gainy • Gornozavodsk • Gremjatšinsk • Gubaha • Iljinski • Jelovo • Jurla • Jusva • Karagai • Kišert • Kizel • Kosa • Kotšovo • Krasnokamsk • Krasnovišersk • Kudymkar • Kudymkar • Kujeda • Kungur • Kungur • Lysva • Nytva • Ohansk • Oktjabrski • Orda • Osa • Otšor • Perm • Perm • Siva • Solikamsk • Solikamsk • Suksun • Tšaikovski • Tšastyje • Tšerdyn • Tšernuška • Tšusovoi • Uinskoje • Usolje • Vereštšagino • Zvjozdnyi