Tässä artikkelissa puhumme aiheesta Permin piiri, aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime aikoina. Permin piiri on ollut lukuisten keskustelujen, tutkimusten ja asiantuntijoiden ja suuren yleisön pohdinnan kohteena. Sen merkitys on ylittänyt rajat ja vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin politiikasta populaarikulttuuriin. Tästä syystä on olennaista omistaa aikaa ja huomiota syvälle ymmärtämiseen, mitä Permin piiri on, mitkä ovat sen seuraukset ja kuinka sen läsnäolo on muokannut nykymaailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Permin piiri:een, jotta voimme valaista sen merkitystä ja sen tuomia haasteita.
Permin piiri (ven. Пе́рмский райо́н, Permski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Permin aluepiirissä Venäjällä. Vuonna 1939 perustetun piirin pinta-ala on 3 753 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 87 000 henkeä (vuonna 2009).[2]
Permin piiri sijaitsee Permin aluepiirin keskiosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Krasnokamskin ja Dobrjankan piireihin sekä Permin kaupunkiin, koillisessa Tšusovoin, kaakossa ja etelässä Kungurin, lounaassa Osan sekä lännessä Ohanskin ja Nytvan piireihin. Pinta-alasta huomattava osa on metsää. Hyötykaivannaisia ovat öljy, hiekka ja sora.[1]
Piiriin kuuluu Jugo-Kamskin kaupunkikunta sekä 24 maalaiskuntaa: Beršet, Dvuretšenskoje (keskuspaikka Ferman asema), Froly, Gamovo, Holovskoje (Skobelevka), Jug, Kojanovo, Kondratovo, Kukuštan, Kultajevo, Kurašim, Ljady, Lobanovo, Mostovaja, Muljanka, Nižnije Mully, Palnikovskoje (Nižni Palnik), Platošino, Roždestvenskoje, Savinskoje (Pesjanka), Sokol, Sylva, Ust-Katška, Zabolotskoje (Gorški).[3] Hallinnollinen keskus on Permin kaupunkipiirikuntaan kuuluva Verhnije Mully. Asutuskeskuksia on yhteensä 226.[1]
Asukkaista on vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 86,8 % venäläisiä, 4,7 % tataareja ja 2,8 % komipermjakkeja.[1] Seudulla asuu Permin aluepiirin pohjoisin tataariryhmä, Mullyn tataarit.[4] Piirissä on runsaasti huvila-asutusta. Kesäisin väkiluku nousee 250–300 tuhanteen.[5]
Piirin kautta kulkee Permin ja Jekaterinburgin välinen maantie ja rautatie sekä Permin ja Osan välinen maantie.[1] Piirin alueella sijaitsee Permin kansainvälinen lentoasema Bolšoje Savino.
Pääelinkeinot ovat teollisuus sekä maidon, lihan ja vihannesten tuotantoon erikoistunut maatalous.[5]
Piirissä toimii ammattikoulu, Jekaterinburgin kemian koneenrakennusteknikumin filiaali, maatalouden tutkimuslaitos, lasten taide- ja musiikkikouluja, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksia, kirjastolaitos sekä runoilija Vasili Kamenskin kotimuseo. Paikallislehtenä ilmestyy Niva (”Vainio”).[1]
Seudulla on useita arkeologisia muistomerkkejä. Nähtävyyksiin kuuluvat Jugin, Koltsovon, Kultajevon ja Lobanovon ortodoksiset kirkot sekä Hohlovkan kansatieteellinen museoalue.[1]
Aleksandrovsk • Barda • Berezniki • Berjozovka • Bolšaja Sosnova • Dobrjanka • Gainy • Gornozavodsk • Gremjatšinsk • Gubaha • Iljinski • Jelovo • Jurla • Jusva • Karagai • Kišert • Kizel • Kosa • Kotšovo • Krasnokamsk • Krasnovišersk • Kudymkar • Kudymkar • Kujeda • Kungur • Kungur • Lysva • Nytva • Ohansk • Oktjabrski • Orda • Osa • Otšor • Perm • Perm • Siva • Solikamsk • Solikamsk • Suksun • Tšaikovski • Tšastyje • Tšerdyn • Tšernuška • Tšusovoi • Uinskoje • Usolje • Vereštšagino • Zvjozdnyi