Belyin piiri

Nykymaailmassa Belyin piiri:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe sekä asiantuntijoille että suurelle yleisölle. Ilmestymisestään lähtien Belyin piiri on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kansallisuuksien huomion ja synnyttänyt keskusteluja eri aloilla. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on onnistunut vaikuttamaan päätöksentekoon globaalilla tasolla sekä eri toimialojen ja sektoreiden kehitykseen. Tässä artikkelissa analysoimme perusteellisesti Belyin piiri:n merkitystä, sen vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita tarjotaksemme kattavan näkemyksen tästä aiheesta, joka on ollut ennen ja jälkeen tämän päivän yhteiskunnassa.

Belyin piiri Tverin alueen kartalla.

Belyin piiri (ven. Бе́льский райо́н, Belski raion) on paikallinen itsehallintoalue Tverin alueen eteläosassa Venäjällä. Vuonna 1929 perustetun piirin pinta-ala on 2 135 neliökilometriä. Asukkaita on 6 600 henkeä (vuonna 2009).[1]

Piirin hallinnollinen keskus on Belyin kaupunki. Lisäksi siihen kuuluu 6 maalaiskuntaa:

  • Budino (ven. Будино)
  • Demjahi (ven. Демяхи)
  • Jegorje (ven. Егорье)
  • Kavelštšino (ven. Кавельщино)
  • Prigorodnyi (ven. Пригородный)
  • Verhovje (ven. Верховье)

Seudulla on metsä- ja elintarviketeollisuutta. Maatalous on keskittynyt maidon ja lihan tuotantoon.

Lähteet

Aiheesta muualla

Tverin alueen piirit ja kaupunkipiirit

Andreapol • Bežetsk • Belyi • Bologoje • Firovo • Kalinin • Kaljazin • Kašin • Kesova Gora • Kimry • Kimry • Konakovo • Krasnyi Holm • Kuvšinovo • Lesnoje • Lihoslavl • Maksatiha • Molokovo • Nelidovo • Olenino • Seližarovo • Ostaškov • Peno • Rameški • Ržev • Ržev • Sandovo • Sonkovo • Spirovo • Staritsa • Toropets • Udomlja • Toržok • Toržok • Tver • Vesjegonsk • Vyšni Volotšok • Vyšni Volotšok • Zapadnaja Dvina • Žarkovski • Zubtsov