Nykymaailmassa Lesnojen piiri:stä on tullut jatkuvan keskustelun ja yleisen kiinnostuksen aihe. Lesnojen piiri on herättänyt laajan yleisön huomion joko yhteiskuntavaikutuksensa, ammatillisen merkityksensä tai henkilökohtaiseen elämäänsä kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Lisäksi sen vaikutus ulottuu useille alueille, teknologiasta kulttuuriin, politiikan ja talouden kautta. Kun Lesnojen piiri jatkaa kehittymistä ja saa uusia ulottuvuuksia, on ratkaisevan tärkeää analysoida sen luonne ja ymmärtää sen laajuus. Tämä artikkeli pyrkii tutkimaan Lesnojen piiri:n eri puolia ja tarjoamaan kattavan kuvan sen merkityksestä nykyään.
Lesnojen piiri (ven. Лесно́й райо́н, Lesnoi raion) on paikallinen itsehallintoalue Tverin alueella Venäjällä. Vuonna 1929 perustetun piirin pinta-ala on 1 633 neliökilometriä ja asukkaita on 5 800 henkeä (vuonna 2009).[1]
Piirin hallinnollinen keskus on Lesnojen kylä. Siihen kuuluu 4 maalaiskuntaa:
Lesnojen piiri on vanhaa tverinkarjalaisten asuinseutua. Vuonna 1926 nykyisen piirin alueella, silloisessa Mihailovskajan kunnassa oli karjalaisia 2 113 henkeä (16 % väestöstä).[2]
Andreapol • Bežetsk • Belyi • Bologoje • Firovo • Kalinin • Kaljazin • Kašin • Kesova Gora • Kimry • Kimry • Konakovo • Krasnyi Holm • Kuvšinovo • Lesnoje • Lihoslavl • Maksatiha • Molokovo • Nelidovo • Olenino • Seližarovo • Ostaškov • Peno • Rameški • Ržev • Ržev • Sandovo • Sonkovo • Spirovo • Staritsa • Toropets • Udomlja • Toržok • Toržok • Tver • Vesjegonsk • Vyšni Volotšok • Vyšni Volotšok • Zapadnaja Dvina • Žarkovski • Zubtsov