Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Firovon piiri:tä perusteellisesti. Sukeltamme tämän aiheen/henkilön/päivämäärän yksityiskohtaiseen analyysiin sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Eri näkökulmien ja asiantuntijalausuntojen avulla pyrimme valaisemaan kaikkia Firovon piiri:een liittyviä näkökohtia. Lisäksi tarkastellaan sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen vaikutusta eri alueilla ja roolia historiassa. Kriittisellä ja kattavalla lähestymistavalla pyrimme tarjoamaan lukijoillemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen Firovon piiri:stä, jolloin he voivat laajentaa tietämystään ja ymmärrystään tästä aiheesta/henkilöstä/päivämäärästä, joka on niin tärkeä nykymaailmassa.
Firovon piiri (ven. Фи́ровский райо́н, Firovski raion) on paikallinen itsehallintoalue Tverin alueen pohjoisosassa Venäjällä. Vuonna 1935 perustetun piirin pinta-ala on 1 747 neliökilometriä ja asukkaita on 10 500 henkeä (vuonna 2009).[1]
Piirin hallinnollinen keskus on Firovon taajama. Lisäksi siihen kuuluu Velikooktjabrskiin taajama ja kolme maalaiskuntaa:
Huomattavin joki on Tsna. Seudulla on paljon järviä. Piirin kautta kulkee Bologojen ja Velikije Lukin välinen rautatie. Tsnan varrella on muutamia vanhoja tverinkarjalaisia kyliä. Vuonna 1926 silloisessa Kuznetsovon kunnassa oli 345 karjalaista.[2]
Andreapol • Bežetsk • Belyi • Bologoje • Firovo • Kalinin • Kaljazin • Kašin • Kesova Gora • Kimry • Kimry • Konakovo • Krasnyi Holm • Kuvšinovo • Lesnoje • Lihoslavl • Maksatiha • Molokovo • Nelidovo • Olenino • Seližarovo • Ostaškov • Peno • Rameški • Ržev • Ržev • Sandovo • Sonkovo • Spirovo • Staritsa • Toropets • Udomlja • Toržok • Toržok • Tver • Vesjegonsk • Vyšni Volotšok • Vyšni Volotšok • Zapadnaja Dvina • Žarkovski • Zubtsov