Toropetsin piiri

Aihe Toropetsin piiri on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään. Olipa kyse akateemisesti, ammatillisesti tai henkilökohtaisesti, Toropetsin piiri on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Yhteiskunnan kehittyessä ja uusien teknologioiden kehittyessä on tullut entistä tärkeämpää ymmärtää ja analysoida Toropetsin piiri:tä eri näkökulmista. Tässä artikkelissa tutkimme Toropetsin piiri:n eri puolia tutkien sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään, sen merkitystä historiassa ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Syventämällä tätä aihetta, toivomme saavamme valoa sen merkityksestä ja vaikutuksesta nykypäivän yhteiskuntaan.

Toropetsin piiri Tverin alueen kartalla.

Toropetsin piiri (ven. Торо́пецкий райо́н, Toropetski raion) on paikallinen itsehallintoalue Tverin alueen länsiosassa Venäjällä. Vuonna 1927 perustetun piirin pinta-ala on 3 373 neliökilometriä. Asukkaita on 21 900 henkeä (vuonna 2009).[1]

Piirin hallinnollinen keskus on Toropetsin kaupunki. Lisäksi siihen kuuluu 11 maalaiskuntaa:

  • Kudrjavtsevskoje (ven. Кудрявцевское; keskupaikka Ozerets, ven. Озерец)
  • Ploskoš (ven. Плоскошь)
  • Podgorodneje (ven. Подгороднее)
  • Ponizovje (ven. Понизовье)
  • Požnja (ven. Пожня)
  • Retšane (ven. Речане)
  • Šešurinskoje (ven. Шешуринское; keskuspaikka Nagovje, ven. Наговье)
  • Skvortsovo (ven. Скворцово)
  • Uvarovo (ven. Уварово)
  • Vasilevskoje (ven. Василевское; keskuspaikka Novo-Troitskoje, ven. Ново-Троицкое)
  • Volok (ven. Волок)

Piirin kautta kulkee Bologojen ja Velikije Lukin välinen rautatie. Seudulla on muovi-, vaate-, metalli- ja puunjalostusteollisuutta. Maatalous on keskittynyt maidon ja lihan tuotantoon. Piirin alueella harjoitetaan myös turkistarhausta.

Lähteet

Aiheesta muualla