Nykyään Brasilianpalisanteri on aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen monissa ihmisissä ympäri maailmaa. Brasilianpalisanteri on synnyttänyt jatkuvaa vuoropuhelua ja keskustelua sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin teknologiaan. Tässä artikkelissa tutkimme Brasilianpalisanteri:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Brasilianpalisanteri:llä on historiastaan potentiaaliseen tulevaisuuteensa valta muuttaa tapaa, jolla näemme ympäröivän maailman. Syvällisen analyysin avulla toivomme saavamme selkeämmän kuvan Brasilianpalisanteri:stä ja sen merkityksestä nykyään.
Brasilianpalisanteri | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Fabales |
Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
Suku: | Palisanterit Dalbergia |
Laji: | nigra |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
|
Brasilianpalisanteri (Dalbergia nigra) on trooppisissa sademetsissä kasvava puulaji. Se tunnetaan myös nimillä ruusupuu, jakaranda ja palisanteri[2]. Brasilianpalisanteria on hakattu liikaa ja se on IUCN:n luokittelussa vaarantunut laji.[1] Nykyisin CITES-sopimus kieltää lajin kaupallisen käytön kokonaan.[3]
Brasilianpalisanteripuut voivat kasvaa 40 metrin korkuisiksi, ja rungon halkaisija voi olla yli metrin. Puuaineksen väri vaihtelee punaisesta violettiin ja suklaanruskeaan, ja sitä kirjovat epäsäännölliset tummat juovat.[4]
Brasilianpalisanteri kasvaa luontaisena Etelä-Amerikassa, etenkin Brasiliassa (tarkemmin Bahian, Espírito Santon, Minas Geraisin, Rio de Janeiron ja São Paulon osavaltioiden rannikkosademetsissä).[1]
Brasilianpalisanteria käytettiin sorvaukseen (esimerkiksi kynttilänjalkoihin), puisiin shakkilautoihin, parkettiin, huonekaluihin, ruokailuvälineisiin (esimerkiksi puisiin kulhoihin ja lautasiin), koriste-esineisiin (esimerkiksi pienoisveistoksiin) ja soittimiin. Sitä on pidetty yhtenä parhaista puulajeista soitinten rakentamisessa.[5]