Nykymaailmassa Bösendorfer on aihe, joka herättää kiinnostuksen ja huomion monenlaisissa yksilöissä. Bösendorfer:stä on tullut keskustelun ja keskustelun keskipiste, olipa sen historiallinen merkitys, sen vaikutus tämän päivän yhteiskuntaan tai sen merkitys tulevaisuuden kannalta. Sen vaikutus ulottuu eri aloille politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja viihteeseen. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Bösendorfer:een, analysoimalla sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutuksia ja mahdollisia vaikutuksia nykymaailmaan.
Bösendorfer on itävaltalainen, Wienissä sijaitseva pianotehdas, viralliselta nimeltään L. Bösendorfer Klavierfabrik GmbH, jonka on vuodesta 2008 omistanut japanilainen soitinvalmistaja Yamaha. Sen perusti Ignaz Bösendorfer (1794–1859) vuonna 1828, minkä jälkeen sen johto siirtyi hänen pojalleen Ludwigille (1835–1919). 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tehtaan omisti Carl Hutterstrasser (1863–1942).[1]
Bösendorferin valmistamat konserttiflyygelit ovat kolmas vaihtoehto arvostetuimmalle merkille Steinwaylle ja suosituimmalle merkille Yamaha, ja Bösendorferin soinnin sanotaan sopivan erityisen hyvin romantiikan ajan musiikkiin.[2] [3] Vuodesta 2008 japanilainen Yamaha on omistanut Bösendorferin pianotehtaan kokonaan.[4]
Bösendorferin lippulaivatuote on vuonna 1900 Ferruccio Busonin toiveesta[5] valmistettu Imperial-flyygeli, jonka ääniala käsittää kahdeksan oktaavia.[6]
Steinway & Sons yrittää saada mahdollisimman monet maailman konserttipianisteista omaan talliinsa erilaisin sponsorisopimuksin ja suorastaan estämällä heitä soittamasta muita merkkejä, etenkin Bösendorferia. Soolokonserteissaan molemmilla flyygeleillä vuorotellen soittanut Andras Schiff pitää Steinwayn taktiikkaa samana kuin automaailmassa pyrittäisiin saamaan kaikki ajamaan Mercedes-Benziä.[7]