Nykyään Nestor Järvinen on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Tekniikan ja globalisaation myötä Nestor Järvinen:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Nestor Järvinen on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua sen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin työpaikalla ja työympäristössä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Nestor Järvinen:een ja analysoimme sen vaikutuksia ja seurauksia nykymaailmassa.
Nestor Järvinen (9. lokakuuta 1831 Kiukainen – 19. lokakuuta 1901 Juva) oli suomalainen pappi, opettaja ja valtiopäivämies.[1]
Järvisen vanhemmat olivat Kiukaisten Laihian rusthollari Gustaf Järvenpää (k. 1870) ja Maria Karlsdotter (Vitikka). Hän kävi Turun lukiota 1848–1851 ja pääsi ylioppilaaksi Helsingissä 1851. Järvinen valmistui Helsingin yliopistosta historiallis-filologisen osaston kandidaatiksi ja maisteriksi 1857. Hän opiskeli myöhemmin pedagogiikkaa Saksassa ja Sveitsissä 9 kuukauden ajan 1862 ja hänet vihittiin papiksi Porvoon hiippakunnassa 1867.
Järvinen oli Jyväskylän seminaarin uskonnon lehtori 1863–1881 ja Jyväskylän suomalaisen tyttökoulun johtaja 1869–1881.Vuodesta 1881 alkaen hän oli Jyväskylän maaseurakunnan kirkkoherrana ja vuodesta 1888 Juvan kirkkoherrana. Hän oli pappissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1882, 1885, 1888 ja 1891 ja jäsen kirkolliskokouksessa kolme kertaa. Järvinen sai rovastin arvon 1883 ja hän toimi myös lääninrovastina.[2]
Järvinen on tehnyt suomenkieliset sanat Ruotsin kansallislauluun, mutta yleisemmin sitä lauletaan suomeksi Alpo Noposen sanoin.[3]
Järvinen oli naimisissa vuodesta 1858 Amanda Charlotta Grönholmin kanssa. Heidän poikansa oli professori, kansanedustaja ja valtiovarainministeri Kyösti Järvinen.[1]