Eemil Partanen

Tänään haluamme käsitellä erittäin relevanttia aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Eemil Partanen on herättänyt paljon keskustelua ja herättänyt kiinnostuksen alan asiantuntijoissa sekä tavallisissa ihmisissä, jotka haluavat ymmärtää aiheesta lisää. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Eemil Partanen:een, ja käsittelemme sen merkitystä, vaikutuksia ja mahdollisia seurauksia. Olennaista on ymmärtää tämä näkökohta perusteellisesti, jotta sitä voidaan analysoida eri näkökulmista ja muodostaa siitä tietoinen mielipide. Liity meihin tälle kiertueelle ja löydä lisää Eemil Partanen:stä!

Eemil Partanen (oik.) valtion­tilin­tarkastajien kokouksessa vuonna 1965.

Juho Eemil (J. E.) Partanen (28. marraskuuta 1906 Sotkamo – 7. huhtikuuta 1996 Sotkamo) oli suomalainen agrologi ja Maalaisliiton–Keskustapuolueen kansanedustaja ja ministeri.

Partasen vanhemmat olivat pienviljelijä Kusti Partanen ja Anna Kustaava o.s. Hiljanen. Hän kävi kansakoulun ja suoritti maamieskoulun 1934 ja pienviljelysneuvojaopiston 1937. Partanen työskenteli aluksi uitto-, rakennus- ja maatyöläisenä ja sen jälkeen Itä-Karjalan maanviljelysseuran maatalousneuvojana Ruskealassa 1938–1940, Kajaanin maanviljelysseuran pika-asutusneuvojana Sotkamossa 1940–1945 ja maatalous- ja asutusneuvojana 1945–1952. Sotavuosina hän oli työvoimapäällikkönä Ruskealassa 1939–1940 ja Sotkamossa 1941–1950.

Partanen oli Maalaisliiton kansanedustajana 1954–1965 ja Keskustapuolueen kansanedustajana 1965–1971 edustaen Oulun läänin vaalipiiriä. Hän toimi II sosiaali- ja terveysministerinä Koiviston I hallituksessa 1968–1970. Partanen oli presidentin valitsijamiehenä vuosien 1956, 1962 ja 1968 presidentinvaaleissa. Kunnallispolitiikassa hän oli mukana Sotkamon kunnanvaltuuston puheenjohtajana ja kunnanhallituksen jäsenenä. Partanen oli Maalaisliiton–Keskustapuolueen keskushallituksen jäsen ja Keskustapuolueen Kainuun piirijärjestön puheenjohtaja.

Partanen oli naimisissa Helvi Maria Mustosen kanssa 1939–1940. Jäätyään leskeksi hän meni uusiin naimisiin Taimi Edit Lempiäisen kanssa 1940. Liitosta syntyi kuusi lasta.

Partanen sai kunnallisneuvoksen arvonimen 1970.

Teoksia

  • Takametsien mies (1982)
  • Kotikonnuilta ja maailman valtaväyliltä (1991)

Aiheesta muualla

Maalaisliiton ja Keskustapuolueen kansanedustajat