Mikko Kaarna

Nykyään Mikko Kaarna on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä sekä henkilökohtaisella että ammatillisella alalla. Syntymisestään lähtien Mikko Kaarna:llä on ollut merkittävä vaikutus yhteiskuntaan ja se on synnyttänyt keskusteluja, pohdintoja ja toimia, joilla pyritään ymmärtämään ja käsittelemään sen vaikutuksia. Paikallisesti tai maailmanlaajuisesti Mikko Kaarna on kiinnittänyt kaikenikäisten, -taustaisten ja -ammattilaisten ihmisten huomion erottuen joukosta nykyajan elämän keskeisenä elementtinä. Tästä syystä on tärkeää syventyä Mikko Kaarna:n analyysiin ja tutkia sen monia ulottuvuuksia ja seurauksia, jotta ymmärrämme paremmin sen laajuuden ja merkityksen nykymaailmassa.

Mikko Kaarna (1. lokakuuta 1911 Lappee30. elokuuta 2010 Lappeenranta) oli suomalainen poliitikko. Hän edusti vuosina 1960–1962 Maalaisliittoa ja vuosina 1966–1983 Suomen Keskustaa eduskunnassa Kymen läänin vaalipiiristä. Kaarna nousi eduskuntaan vuonna 1960 kesken vaalikauden kuolleen Matti Miikin tilalle.[1]

Kaarnan vanhemmat olivat maanviljelijä Antti Kaarna ja Eeva Lempiäinen. Hän sai puolisonsa Rauha Hytösen (avioituneet 1935) kanssa yhden pojan ja kaksi tytärtä.[1] Hänen tyttärensä Leena Kaarna on moninkertainen korkeushypyn Suomen mestari, joka edusti Suomea Belgradin EM-kisoissa 1962 ja Tokion olympiakisoissa 1964.

Kaarna työskenteli maanviljelijänä Lappeella ja Lappeenrannassa. Hän oli presidentin valitsijamiehenä vuosina 1956, 1962, 1968 sekä 1978 ja toimi lisäksi Lappeen kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajana ja Lappeenrannan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana.[1]

Mikko Kaarnalle myönnettiin vuonna 1966 kunnallisneuvoksen arvo. Hän julkaisi omakustanteena kolme muistelmateosta sekä sukututkimuksen.[1]

Teokset

Katso myös

Lähteet

  1. a b c d Mikko Kaarna Suomen kansanedustajat. Eduskunta.

Aiheesta muualla

Edeltäjä:
Martti Linna
Iäkkäin elossa oleva kansanedustaja
9. helmikuuta 2008 − 30. elokuuta 2010
Seuraaja:
Salme Katajavuori