Nykyään Erkki Haukipuro on erittäin tärkeä aihe, ja se herättää kiinnostuksen laajassa väestössä. Syntymisestään lähtien Erkki Haukipuro on ollut keskustelun ja analyysin kohteena eri alueilla, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja ristiriitaisia kantoja. Vuosien varrella Erkki Haukipuro on kehittynyt ja ottanut erilaisia muotoja, mikä on tehnyt sen tutkimisesta ja ymmärtämisestä entistä monimutkaisempaa. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia Erkki Haukipuro:een tavoitteenaan valaista tätä aihetta ja edistää rikasta keskustelua.
Erkki Antero Haukipuro (18. helmikuuta 1921 Raahe – 27. syyskuuta 2001 Oulu) oli suomalainen poliitikko ja maanviljelijä. Haukipuro toimi Oulun läänin maaherrana, kansanedustajana ja ministerinä.
Ennen maaherranimitystään maanviljelijänä Merijärvellä toiminut Haukipuro oli käynyt kansakoulun ja kansankorkeakoulun Alkio-opistossa. Kunnallispoliittisen uransa hän aloitti 1951 Merijärven kunnanvaltuutettuna ja vuodesta 1954 kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Eduskunnan jäseneksi hänet valittiin 1966 ja uudelleen 1970, ja maa- ja metsätalousministeriksi hän tuli Sorsan I hallitukseen 1972, josta tehtävästä hän 1973 siirtyi Oulun läänin maaherraksi toimien siinä tehtävässä aina eläkkeelle siirtymiseen eli vuoteen 1986 asti. Presidentin valitsijamieheksi hänet valittiin 1968.[1]
Edeltäjä: Leo Happonen |
Suomen maa- ja metsätalousministeri 1972−1973 |
Seuraaja: Heimo Linna |
Edeltäjä: Niilo Ryhtä |
Oulun läänin maaherra 1973−1986 |
Seuraaja: Ahti Pekkala |