Ericales

Nykymaailmassa Ericales on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa Ericales on ollut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Sen vaikutukset kattavat eri aloja tieteestä ja teknologiasta kulttuuriin ja politiikkaan. Kautta historian Ericales on jättänyt lähtemättömän jäljen ihmiskuntaan, merkinnyt virstanpylväitä ja mullistanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ericales:n merkitystä sekä sen eri puolia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskunnassa.

Ericales
Erica glomiflora
Erica glomiflora
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Ylälahko: Asteranae
Lahko: Ericales
Dumort.
Katso myös

  Ericales Wikispeciesissä
  Ericales Commonsissa

Ericales on kaksisirkkaisten (Magnoliopsida) kasvien lahko. Ne muodostavat merkittävän osan trooppisten sademetsien aluskasvillisuudesta, missä 10 % lajeista ja 22 % varsista kuuluu tähän lahkoon.[1]

Luokittelu

Ericales-lahkoon kuuluvat seuraavat 22 heimoa:

  • Actinidiaceae – laikkuköynnöskasvit[2]
    • 3 sukua ja noin 355 lajia Aasiassa, Amerikoissa ja Australiassa, etenkin tropiikissa
  • Balsaminaceae – palsamikasvit[2]
    • 2 sukua ja noin 1000 lajia Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja erityisesti trooppisessa ja subtrooppisessa Afrikassa
  • Clethraceae – kletrakasvit[3]
    • 2 sukua ja noin 80 lajia Aasiassa, Amerikoissa ja Madeiralla lähinnä trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla
  • Cyrillaceae
    • 2 sukua, joissa kummassakin vain yksi laji Amerikoissa
  • Diapensiaceae – uuvanakasvit[2]
    • 6 sukua ja noin 20 lajia viileillä ja kylmillä alueilla
  • Ebenaceae – eebenpuukasvit[2]
    • 4 sukua ja noin 550 lajia Aasiassa, Afrikassa, Amerikoissa, Australiassa ja Oseaniassa, etenkin trooppisilla alueilla
  • Ericaceae – kanervakasvit[2]
  • Fouquieriaceae – okotillokasvit[3]
    • yksi suku (okotillot Fouquieria) ja 11 lajia Pohjois-Amerikassa, lähinnä Yhdysvalloissa ja Meksikossa
  • Lecythidaceae – huppukukkakasvit[2]
    • noin 25 lajia ja noin 300 lajia tropiikissa
  • Marcgraviaceae
    • 7–8 sukua ja noin 130 lajia lähinnä Väli- ja Etelä-Amerikassa sekä Karibialla
  • Mitrastemonaceae
    • yksi suku (Mitrastemon), jossa kaksi lajia Meksikossa sekä Kaakkois- ja Itä-Aasiassa
  • Pentaphylacaceae
    • 12 sukua ja noin 340 lajia Itä- ja Kaakkois-Aasiassa, Länsi- ja Itä-Afrikassa, Amerikoissa sekä Havaijilla ja Kanariansaarilla
  • Polemoniaceae – sinilatvakasvit[2]
    • noin 18 sukua ja 385 lajia lauhkealla vyöhykkeellä ja trooppisessa Amerikassa
  • Primulaceae – esikkokasvit[2]
  • Roridulaceae
    • yksi suku (Roridula), jossa kaksi lajia Etelä-Afrikassa
  • Sapotaceae – sapotillakasvit[2] eli sapotillapuukasvit
    • 53–58 sukua ja noin 1100 lajia tropiikissa
  • Sarraceniaceae – tötterökasvit[3] (tötterölehtikasvit)
    • 3 sukua ja 32 lajia Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikan pohjoisosissa
  • Sladeniaceae
    • 2 sukua ja kolme lajia Kaakkois-Aasiassa ja Itä-Afrikassa
  • Styracaceae – storaksikasvit[2]
    • 11 sukua ja noin 160 lajia Välimeren alueella, Aasiassa ja Amerikoissa
  • Symplocaceae
    • 2 sukua ja noin 320 lajia tropiikissa ja subtropiikissa Afrikkaa lukuun ottamatta
  • Tetrameristaceae
    • 3 sukua ja viisi lajia Kaakkois-Aasiassa, Väli-Amerikassa ja Etelä-Amerikan pohjoisosissa
  • Theaceae – teekasvit[2]
    • 9–19 sukua ja noin 250–500 lajia laajalti subtropiikissa ja tropiikissa, erityisesti Kaakkois-Aasiassa

Aiemmin omiksi heimoikseen on myös erotettu:

  • Empetraceae – variksenmarjakasvit: yhdistetty kanervakasveihin (Ericaceae)
  • Maesaceae: yhdistetty esikkokasveihin (Primulaceae)
  • Monotropaceae – mäntykukkakasvit: yhdistetty kanervakasveihin (Ericaceae)
  • Myrsinaceae – myrsikkikasvit tai myrsinekasvit: yhdistetty esikkokasveihin (Primulaceae)
  • Pyrolaceae – talvikkikasvit: yhdistetty kanervakasveihin (Ericaceae)
  • Theophrastaceae: yhdistetty esikkokasveihin (Primulaceae)

Lähteet

  1. ↑ Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website (Version 12) mobot.org. heinäkuu 2012. Viitattu 10.8.2012. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9
  3. ↑ a b c Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet (suomenkieliset nimet) finto.fi. Viitattu 26.12.2020.