Symplocaceae

Nykymaailmassa Symplocaceae:llä on tärkeä rooli eri elämänalueilla. Sen merkitys näkyy yhteiskunnassa, taloudessa, politiikassa, kulttuurissa ja ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Symplocaceae on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena eri aikoina ja yhteyksissä, mikä osoittaa sen merkityksellisyyden ajan mittaan. Tässä artikkelissa tutkimme Symplocaceae:n vaikutusta ja vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin sekä sen kehitystä historian aikana. Lisäksi analysoimme, kuinka Symplocaceae on edelleen keskustelun ja pohdinnan aihe tänään ja kuinka sen merkitys on muuttunut ajan myötä.

Symplocaceae
Safiirikorumarja (Symplocos paniculata)
Safiirikorumarja (Symplocos paniculata)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Ericales
Heimo: Symplocaceae
Desf., nom. cons.
Suvut
Katso myös

  Symplocaceae Wikispeciesissä
  Symplocaceae Commonsissa

Symplocaceae on runsaat 300 lajia käsittävä kasviheimo koppisiemenisten Ericales-lahkossa, johon kuuluvat muun muassa kanervakasvit (Ericaceae).

Tuntomerkit

Heimon kasvit ovat pensaita tai puita, joihin kerääntyy alumiinia. Sekundaarisen aineenvaihdunnan tuotteita ovat muun muassa eräät flavonolit ja iridoidit. Soluissa on oksalaattihiekkaa. Lehdet ovat sahalaitaisia ja korvakkeettomia, joskus kahteen riviin järjestyneitä. Kukinto on terttumainen ja tavallisesti haaraton. Kukat ovat melko pieniä ja niiden perät ovat tavallisesti nivelikkäitä. Verhiö ja teriö ovat tyvestään yhdislehtisiä. Heteitä on usein paljon kimpuiksi järjestyneinä ja sikiäin on ainakin puoleksi kehänalainen, kahdesta viiteen yhteen kasvaneen emilehden muodostama. Vartalo on ontto ja luotti pallomainen. Sikiäimen päällä on mesiäinen. Riippuvia siemenaiheita on kahdesta neljään kussakin emilehdessä. Hedelmä on verhiön suojaama, luumarjamainen, ja kivessä on itämishuokosia. Siemeniä on tavallisesti yksi, ja siinä on kookas alkio.[1]

Levinneisyys

Heimo kasvaa tropiikissa ja subtropiikissa Afrikkaa lukuun ottamatta[2]. Fossiileja tunnetaan myös Euroopan eoseenikauden kerrostumista[1].

Luokittelu

Heimon 320 lajia kuuluu kahteen sukuun: korumarjat (Symplocos) ja Cordyloblaste. Heimo muodostaa yhdessä storaksikasvien (Styracaceae) ja uuvanakasvien (Diapensiaceae) kanssa kladin Ericales-lahkon evoluutiopuussa. Kladin kasveille ovat ominaisia puuvartisuus, terttumainen kukinto, ontto emiön vartalo ja runsas endospermi eli siemenen ravintovarasto.[1]

Käyttö

Useiden korumarjalajien kuoresta, lehdistä tai hedelmistä saadaan keltaista, punaista tai ruskeaa väriä, jota käytetään muun muassa kankaiden värjäykseen. Valkoisten kukkien ja sinisten marjojen vuoksi safiirikorumarjaa (Symplocos paniculata) viljellään koristekasvina. Symplocos racemosa -lajin marjat ovat syötäviä.[3]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c Stevens 2001, viittaus 28.12.2014
  2. ↑ http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/symplocaceaemap.gif
  3. ↑ Kasvien maailma, osa 5, s. 1890