Erik Karlsson Gyllenstierna
Nykyään Erik Karlsson Gyllenstierna on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Erik Karlsson Gyllenstierna on ollut vuosien ajan tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena asiantuntijoiden ja aiheesta kiinnostuneiden keskuudessa. Sen merkitys on sen vaikutuksessa yhteiskunnan, kulttuurin ja jokapäiväisen elämän perusnäkökohtiin. Tässä artikkelissa perehdymme Erik Karlsson Gyllenstierna:n maailmaan tutkiaksemme sen eri puolia ja ymmärtääksemme sen vaikutusta nykyään. Syvällisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Erik Karlsson Gyllenstierna:n keskeisiä puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Erik Karlsson Gyllenstierna eli Eerik Kaarlenpoika Gyllenstierna (1602–1657) oli ruotsalainen virkamies, arvoltaan vapaaherra. Hänestä tuli 1637 Viipurin läänin maaherra, 1642 Inkerinmaan ja Käkisalmen läänin kenraalikuvernööri, 1645 valtaneuvos ja 1654 Turun hovioikeuden presidentti. Hän kävi vuosina 1634 ja 1647 lähettiläänä Venäjällä ja oli maamarsalkka vuosien 1634 ja 1647 valtiopäivillä.[1]
Lähteet
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 215
|
Edeltäjä: Jöns Kurck |
Kuninkaallisen Turun hovioikeuden presidentti 1654–1657 |
Seuraaja: Erik Sparre |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
