Tässä artikkelissa aiomme tutkia Arvid Henrikinpoika Horn:tä eri näkökulmista. Arvid Henrikinpoika Horn on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa, ja sen vaikutus on tuntunut yhteiskunnan eri alueilla. Kautta historian Arvid Henrikinpoika Horn on ollut keskustelun, tutkimuksen ja analyysin aiheena, ja tässä artikkelissa aiomme syventää sen merkitystä, sen vaikutuksia ja sen merkitystä nykyään. Arvid Henrikinpoika Horn on jättänyt jälkensä kulttuuriin, politiikkaan, tieteeseen ja jokapäiväiseen elämään alkuperästään evoluutioonsa, erilaisten ilmenemistensä kautta, ja tämän artikkelin avulla aiomme tutkia sen vaikutusta elämäämme.
Arvid Henrikinpoika Horn af Kanckas (s. ennen vuotta 1577 – k. 1606) oli Pohjanmaan käskynhaltija ja valtaneuvos. Hänen vanhempansa olivat Henrik Klaunpoika Horn ja Elin Arvidintytär Stålarm. Arvid Horn oli kirjoilla Frankfurtin yliopistossa 1574 ja hän oli päälippueen ratsumiehenä 1579. Luutnantti hänestä tuli 1583. Hän matkasi Sigismundin seurueessa 1587 Puolaan. Horn oli Ivangorodin käskynhaltijana. Hänet vangittiin 1590, jolloin hänen veljensä Kaarle oli Ivangorodin, Kaprion ja Jaman käskynhaltijana. Hänet vapautettiin 1592.
Horn sai 17. syyskuuta 1594 läänityksekseen Muurlan Kaninkolan. Hän osallistui 1595 Turun aateliston kokoukseen, ja hänet nimitettiin 27. toukokuuta 1602 valtaneuvokseksi. Vuonna 1605 hänet nimitettiin Pohjanmaan käskynhaltijaksi ja edelleen 18. helmikuuta samana vuonna rauhanneuvottelijaksi. Hän kuoli joko 1606 tai 1607.
Arvid Horn avioitui Ingeborg Ivarintytär kanssa. Vaimon vanhemmat olivat kenttäeversti Ivar Månsson Stiernkors ja Elin Jönsdotter Kurck. Parilla oli neljä lasta: