Erkki Leikola

Tämä artikkeli käsittelee Erkki Leikola-aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Erkki Leikola on herättänyt kiinnostuksen asiantuntijoissa ja harrastajissa, jotka haluavat ymmärtää sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Kautta historian Erkki Leikola:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli eri yhteyksissä, ja sen vaikutus on edelleen ajankohtainen. Alkuperäistään evoluutioonsa Erkki Leikola on ollut ennen ja jälkeen jokapäiväisen elämän eri osa-alueiden kehityksessä. Tämä artikkeli tutkii erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, joiden avulla lukija voi sukeltaa Erkki Leikola:n kiehtovaan maailmaan.

Erkki Leikola vuonna 1964

Erkki Ensio Leikola (vuoteen 1906 Leidenius; 14. elokuuta 1900 Artjärvi[1] – 29. heinäkuuta 1986 Helsinki[2]) oli suomalainen lääkäri, farmaseuttisen kemian professori, yritysjohtaja ja poliitikko.[3]

Henkilöhistoria ja ammattiura

Leikolan vanhemmat olivat kirkkoherra Albert Ferdinand Leidenius ja Matilda Lovisa Landén.[2] Hänen sisaruksiaan olivat professori Laimi Leidenius[3] ja kansanedustaja Aare Leikola[4]. Leikolan puolisona oli vuodesta 1934 Eino Suolahden tytär Elli Suolahti.[2][5] Professorit Anto ja Matti Leikola sekä professorin arvonimen saanut Juhani Leikola ovat heidän poikiaan.[6][7]

Leikola tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta 1918,[1] valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1927 ja väitteli tohtoriksi 1929, mutta oli jo vuodesta 1924 Helsingin yliopiston kemian laitoksen palveluksessa.[2] Hän oli yliopiston farmaseuttisen kemian ylimääräinen professori ja farmaseuttisen laitoksen johtaja vuodesta 1941 ja varsinainen professori vuodesta 1961. Leikola oli lääketehdas Orionin toimitusjohtajana 1933–1951. Sotilasarvoltaan hän oli lääkintäeverstiluutnantti (1941).[1]

Poliittinen toiminta

Leikola oli kansanedustaja 1945–1951 ja 1954–1962 kokoomuksesta valittuna. Pankkivaltuusmies hän oli 1945–1951 ja 1954–1958.[3] Leikola toimi myös tasavallan presidentin valitsijamiehenä vuosien 1950, 1956 ja 1962 vaaleissa.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 349-350. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  2. ↑ a b c d e Erkki Leikola Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, osa 5, p. 435. Otava 1968.
  4. ↑ Aare Leikola Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  5. ↑ Leikola, Anto: Nenno Suolahti, aikansa kulttuuripersoonallisuus (Kopio: Archive.org.) Tyrvännön joulu 2001. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 29.12.2012.
  6. ↑ Kuka kukin on 1954, s. 466–467 Runeberg.org.
  7. ↑ Leikola Erkki hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

  • Leikola, Anto: Leikola, Erkki (1900–1986). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat