Tämän päivän artikkelissa puhumme FF Jaro:stä, aiheesta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. FF Jaro on noussut yhteiskunnan kiinnostavaksi aiheeksi sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Koko artikkelin aikana analysoimme eri näkökohtia, jotka liittyvät FF Jaro:een, sen alkuperästä sen kehitykseen ajan myötä, mukaan lukien sen vaikutukset nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi tutkimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta FF Jaro, tavoitteenamme tarjota laaja ja täydellinen näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Älä missaa tätä mielenkiintoista artikkelia FF Jaro:stä!
FF Jaro | |||
---|---|---|---|
![]() |
|||
Koko nimi | Fotbollsföreningen Jaro Jalkapalloseura | ||
Perustettu | 1965 | ||
Kaupunki | Pietarsaari | ||
Kenttä | Pietarsaaren keskuskenttä | ||
– kapasiteetti | 3 000 | ||
Sarja | Veikkausliiga | ||
Sarjataso | 1. | ||
Värit |
punainen, valkoinen |
||
Toimitusjohtaja | Tommi Levo[1] | ||
Puheenjohtaja | Dan Käldman[1] | ||
Päävalmentaja | Niklas Widjeskog[1] | ||
|
Mitalit | ||
---|---|---|
Suomen Cup | ||
![]() |
1992, 1999 | |
Liigacup | ||
![]() |
1998 |
Fotbollsföreningen Jaro (FF Jaro) on vuonna 1965 perustettu pietarsaarelainen jalkapalloseura, joka pelaa Veikkausliigassa. FF Jaro pelaa kotiottelunsa Pietarsaaren keskuskentällä. Seuran tunnusväri on punainen. FF Jaro on pelannut yhteensä 23 kautta SM-sarjassa ja Veikkausliigassa (kauteen 2025 mennessä, joka on seuran 24:s pääsarjatasolla), sekä 21 kautta Ykkösessä ja sen kaudella 2024 korvanneessa Ykkösliigassa.
FF Jaro perustettiin 18. joulukuuta 1965 Pietarsaaressa, kun joukko jalkapallon kannattajia kokoontui Café Standardiin perustamaan uutta seuraa IF Drottin lopetettua jalkapallotoimintansa. Perustajajäseniin kuuluivat Lars Gammelgård, Nick Janér, Erik Höglund, Fjalar Tuuf, Runar Hellnäs ja Uuras Korkea-Aho. Oy JA-RO Ab lupautui pääsponsoriksi, ja Jaro oli Suomen ensimmäinen seura, joka kantoi sponsorinsa nimeä. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Lars Gammelgård.[2]
Seuran ensimmäinen virallinen ottelu oli sarjaottelu Lapuan Virkiää vastaan, jossa Ari Virkama teki kolme maalia. Jaro nousi Suomensarjaan vuonna 1966 joukkueen koostuessa pääosin pietarsaarelaisista pelaajista. Rainer Aho aloitti valmentajana vuonna 1968.[3]
Kaudella 1972 Jaro nousi Ykköseen. Keväällä 1973 joukkue teki harjoitusleirimatkan Espanjan Torremolinosiin. 1970-luvun puolivälissä suunniteltiin urheilukeskusta Oinaansaareen, mutta hanke kariutui rahoituksen puutteeseen. Vuonna 1979 Jaro voitti Vasa IFK:n kaksiosaisessa otteluparissa ja sai mahdollisuuden karsia noususta Ykköseen. Jaro voitti karsinnassa Närpes Kraftin ja nousi Ykköseen.[4]
Jaron ensimmäinen ulkomaalaispelaaja oli saksalainen Andreas Müller, joka pelasi vain muutaman ottelun. Skotlantilainen Craig Ramsay oli ensimmäinen paikkansa vakiinnuttanut ulkomaalaispelaaja, josta tuli yksi seuran kaikkien aikojen parhaista maalintekijöistä. Vuonna 1983 Jaro varmisti karsintapaikan SM-sarjaan mutta ei onnistunut nousussa. Samana vuonna seura eteni Suomen cupissa välieriin.[5]
Lokakuussa 1986 brittiläinen Richard Wilson aloitti pelaajavalmentajana. Kaudella 1988 Jaro voitti rangaistuspotkukilpailun MyPa vastaan Jämsänkoskella pelatussa nousukarsintaottelussa ja nousi ensimmäistä kertaa Mestaruussarjaan, josta kuitenkin putosi yhden kauden jälkeen.[5]
Syksyllä 1990 Jaro nousi liigaan voitettuaan karsinnan KPV:ta vastaan. Hannu Tourun valmennuksessa Jaro saavutti historiansa parhaan sijoituksen vuonna 1991. Kaudella 1992 joukkue voitti SM-hopeaa hallijalkapallossa ja seuraavalla kaudella SM-kultaa. Kauden 1993 päätteeksi Jaron naisjoukkue nousi mestaruussarjaan, mutta resurssien puutteen vuoksi perustettiin FC United naisten joukkueelle.[6]
Antti Muurinen valmensi Jaroa 1994-1996. Kaudella 1995 joukkue sijoittui Veikkausliigassa viidenneksi, mikä toi paikan Intertoto-cupissa 1996. Muurisen siirryttyä HJK tilalle tuli ensin Veijo Wahlsten ja myöhemmin Keijo Paananen. Kaudella 1998 Jan Westerlundin valmentama Jaro ei onnistunut säilyttämään liigapaikkaansa. Vuonna 1999 seura eteni Suomen Cupin finaaliin, jossa hävisi FC Jokereille 1-2.[6]
Kaudella 2001 Jaro sijoittui runkosarjan toiseksi ja voitti liigakarsinnassa FC Jokerit, nousten takaisin liigaan. Liiganousussa valmentajana toiminut Keijo Paananen korvattiin Sixten Boströmillä. Kaudella 2002 Jaro selvisi ylempään loppusarjaan. Vuonna 2003 Keskuskenttä remontoitiin ja Jaron talenttiakatemia saavutti SM-lopputurnauksessa pronssia.[7]
Kaudella 2004 Boström erotettiin heikkojen tulosten vuoksi ja tilalle palkattiin Hannu Touru. Jaro säilytti paikkansa liigassa. Kaudella 2006 joukkue säilytti liigapaikkansa viimeisellä kierroksella. Heinäkuussa 2006 järjestettiin Alexei Eremenkon jäähyväisottelu, jonka yhteydessä hänen pelinumeronsa 14 jäädytettiin. Marraskuussa 2006 Mika Laurikainen aloitti valmentajana. Kauden 2008 jälkeen seuran taloudellinen tilanne oli heikko. Edustusjoukkueen toiminta yhtiöitettiin Ab Liga Jaro Oy:n alle maaliskuussa 2009. Mika Laurikaisen jätettyä valmentajan tehtävät 2009, tilalle valittiin Alexei Eremenko, jonka johdolla sarjapaikka varmistui syksyllä.[7]
Kaudella 2010 Jarolla oli vielä ennen viimeistä ottelua mahdollisuus päästä Eurooppa-liigaan, mutta tappio AC Oulua vastaan jätti haaveen toteutumatta. Kaudella 2012 Jaro vältti putoamisen voittamalla TPS:n Turussa kauden viimeisessä ottelussa. Kaudella 2014 Jonas Emetistä tuli 14 maalillaan Jaron ensimmäinen maalikuningas.[8] Kaudella 2015 Jaro putosi Veikkausliigasta Ykköseen.[9]
Stephen Ward on toiminut Jaron päävalmentajana 1. tammikuuta 2023 alkaen. Kaudella 2024 Jaro nousi Veikkausliigaan.[10][11]
FF Jaron seuravaakunassa esiintyvät seuran nimi ja perustamisvuoteen viittaava luku 65. Seuravaakunan tausta on vihreillä lehvillä ympäröity jalkapallo. Jaron pääväri on punainen joka esiintyy seuravaakunan tekstissä sekä kokopunaisessa kotipeliasussa. Vieraspeliasut ovat nykyisin kokonaan harmaat.[1]
FF Jaron kotistadion on Pietarsaaren Länsinummella sijaitseva Pietarsaaren keskuskenttä. Keskuskenttä on Pietarsaaren kaupungin hallinnoima. Keskuskenttä on otettu käyttöön vuonna 1971 ja sitä on remontoitu vuonna 2003. Aikaisemmin kenttä tunnettiin nimellä Nya plan, joka vittasi kenttään uutena urheilukenttänä. Vanha kenttä sijaitsi nykyisen virastotalon paikalla.[12] Nurmialueen koko on 65 metriä kertaa 103 metriä. Keskuskentän katsojakapasiteetti on 5 000 katsojaa. Pääkatsomossa on paikat 2 000 katsojalle ja aurinkoterassilla on 1 000 seisomapaikkaa.[13][14][15][16]
Stadionin palveluihin kuuluvat kioskit, anniskeluteltta sekä VIP-teltta ja VIP-huone katsomossa. Keskuskentällä on seitsemän pukuhuonetta, minkä lisäksi stadionille on myös lehdistötilat. Kenttää ympäröi kahdeksan tartan-pintaista juoksurataa. Kentän valaistukseen kuuluvat neljä 32 metriä korkeaa valaisinpylvästä, joiden valoteho on 800 luksia.[16]
Pietarsaareen on rakenteilla länsikentän paikalle uusi jalkapallostadion, joka tunnetaan nimellä Project Liv Arena. Stadionille tulee kansainvälisten mittapuiden mukainen pelikenttä lämmitetyllä tekonurmella ja sen katsomoihin mahtuu noin 3 600 katsojaa ja VIP-tiloihin 250 ihmistä. Stadion kantaa pitkäaikaissairaita lapsia tukevan yhdistyksen nimeä. Jaro on yksi stadionhanketta edistävän Jeppis Stadion Oy:n omistajista. Yhtiö omistaa stadionin, mutta vuokralaisena toimii Pietarsaaren kaupunki, joka vastaa stadionin hoidosta ja ylläpidosta. Uuden stadionin on tarkoitus muodostaa kohtaamispaikka urheilun lisäksi musiikille, kulttuurille ja suurtapahtumille.[17] Stadionin peruskivi muurattiiin lokakuussa 2024.[18][19]
FF Jaro yhtiöitettiin ja toiminta siirrettiin Ab Liga Jaro Oy:lle kaudesta 2009 alkaen.[7]
Tilanne 2. huhtikuuta 2025.[21][22]
|
|
Jarolla on ollut junioritoimintaa perustamisestaan lähtien. 1970-luvun puolivälissä seurassa todettiin juniorityön olevan ehdoton edellytys edustusjoukkueelle. Trygve Kummel käynnisti 10-vuotisen projektin, jonka tarkoituksena oli kouluttaa pelaajia sekä valmentajia. Juniorityön kehittämiseen haettiin vaikutteita Ruotsista.[23]
Jaro perusti 1990 junioreista kootun eliittiryhmän, joka sai jalkapallosta kesätyön. Eliittiryhmä oli osa pitkän tähtäyksen suunnitelmaa, jonka tarkoituksena oli, että vuonna 1995 edustusjoukkueesta kaksi kolmasosaa olisi omia kasvatteja.[24]
Erityisryhmien sarjaan osallistuva Jaro Rockets perustettiin vuonna 2010. Joukkue teki debyytin Veikkausliiga-ottelun Jaro – FC Lahti yhteydessä.[25]
Kausi | Kilpailu | Kierros | Vastus | Tulos |
---|---|---|---|---|
1996 | Intertoto Cup | Lohko | ![]() |
0–0 |
![]() |
2–3 | |||
![]() |
2–0 | |||
![]() |
2–0 |
Kausi | Sarja | Sija | O | V | T | H | TM–PM | P |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1980 | I divisioona | 9. | 29 | 10 | 4 | 15 | 35–45 | 16 |
1981 | I divisioona | 9. | 29 | 8 | 11 | 10 | 40–47 | 17 |
1982 | I divisioona | 6. | 29 | 12 | 7 | 10 | 55–45 | 21 |
1983 | I divisioona | 4. | 22 | 13 | 3 | 6 | 41–28 | 29 |
Karsintasarja | 5. | 7 | 4 | 0 | 3 | 23–19 | 9 | |
1984 | I divisioona | 6. | 22 | 10 | 5 | 7 | 40–27 | 25 |
1985 | I divisioona | 4. | 22 | 10 | 5 | 7 | 43–33 | 25 |
1986 | I divisioona | 10. | 22 | 5 | 9 | 8 | 23–23 | 19 |
1987 | II divisioona (Pohjoislohko) | 1. | 22 | 18 | 3 | 1 | 62–13 | 39 |
1988 | I divisioona | 1. | 22 | 10 | 9 | 3 | 40–22 | 29 |
1989 | SM-sarja | 12. | 27 | 3 | 5 | 19 | 27–59 | 11 |
1990 | I divisioona | 2. | 22 | 12 | 6 | 4 | 43–19 | 30 |
1991 | Veikkausliiga | 4. | 33 | 14 | 11 | 8 | 46–33 | 53 |
1992 | Veikkausliiga | 5. | 33 | 14 | 8 | 11 | 49–37 | 50 |
1993 | Veikkausliiga | 11. | 22 | 5 | 6 | 11 | 17–26 | 21 |
Karsintasarja | 2. | 7 | 4 | 2 | 1 | 9–5 | 14 | |
1994 | Veikkausliiga | 7. | 26 | 10 | 7 | 9 | 35–39 | 37 |
1995 | Veikkausliiga | 5. | 26 | 11 | 5 | 10 | 37–32 | 38 |
1996 | Veikkausliiga | 5. | 27 | 11 | 6 | 10 | 34–25 | 39 |
1997 | Veikkausliiga | 8. | 27 | 8 | 4 | 15 | 33–48 | 28 |
1998 | Veikkausliiga | 10. | 27 | 4 | 9 | 14 | 25–50 | 21 |
1999 | Ykkönen (Pohjoislohko) | 2. | 18 | 10 | 7 | 1 | 44–16 | 37 |
Ykkönen (Yläloppusarja) | 3. | 9 | 6 | 1 | 2 | 19–13 | 22 | |
2000 | Ykkönen (Pohjoislohko) | 2. | 18 | 11 | 5 | 2 | 46–19 | 38 |
Ykkönen (Yläloppusarja) | 5. | 9 | 4 | 2 | 3 | 18–16 | 17 | |
2001 | Ykkönen (Pohjoislohko) | 2. | 27 | 17 | 5 | 5 | 57–18 | 56 |
2002 | Veikkausliiga | 7. | 29 | 10 | 6 | 13 | 34–46 | 36 |
2003 | Veikkausliiga | 8. | 26 | 9 | 8 | 9 | 36–38 | 35 |
2004 | Veikkausliiga | 11. | 26 | 8 | 4 | 14 | 31–43 | 28 |
2005 | Veikkausliiga | 11. | 26 | 6 | 8 | 12 | 21–31 | 26 |
2006 | Veikkausliiga | 12. | 24 | 4 | 7 | 13 | 27–42 | 19 |
2007 | Veikkausliiga | 11. | 26 | 7 | 7 | 12 | 30–41 | 28 |
2008 | Veikkausliiga | 9. | 26 | 10 | 5 | 11 | 36–47 | 35 |
2009 | Veikkausliiga | 10. | 26 | 8 | 8 | 10 | 33–34 | 32 |
2010 | Veikkausliiga | 5. | 26 | 11 | 5 | 10 | 42–34 | 38 |
2011 | Veikkausliiga | 11. | 33 | 7 | 10 | 16 | 49–64 | 31 |
2012 | Veikkausliiga | 11. | 33 | 8 | 9 | 16 | 28–51 | 33 |
2013 | Veikkausliiga | 10. | 33 | 9 | 10 | 14 | 41–50 | 37 |
2014 | Veikkausliiga | 6. | 33 | 12 | 8 | 13 | 47–47 | 44 |
2015 | Veikkausliiga | 12. | 33 | 6 | 11 | 16 | 27–43 | 29 |
2016 | Ykkönen | 3. | 27 | 12 | 8 | 7 | 47–33 | 44 |
2017 | Ykkönen | 5. | 27 | 9 | 8 | 10 | 36–36 | 35 |
2018 | Ykkönen | 6. | 27 | 11 | 5 | 11 | 34–30 | 38 |
2019 | Ykkönen | 3. | 27 | 12 | 7 | 8 | 53–40 | 43 |
2020 | Ykkönen | 3. | 22 | 12 | 5 | 5 | 50–31 | 41 |
2021[26] | Ykkönen | 4. | 27 | 12 | 7 | 8 | 39–34 | 43 |
2022 | Ykkönen | 3. | 27 | 15 | 5 | 7 | 55–29 | 50 |
2023 | Ykkönen | 9. | 27 | 7 | 10 | 10 | 33–42 | 31 |
2024 | Ykkösliiga | 2. | 27 | 17 | 3 | 7 | 51–30 | 54 |
2025 | Veikkausliiga | – |