Göteborgin ja Bohusin lääni
Nykyään Göteborgin ja Bohusin lääni on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Göteborgin ja Bohusin lääni:stä on tullut peruselementti ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Göteborgin ja Bohusin lääni on asettanut itsensä yleisesti kiinnostavaksi aiheeksi, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Tässä artikkelissa tutkimme Göteborgin ja Bohusin lääni:n tärkeyttä ja vaikutusta eri alueilla, analysoimme sen vaikutuksia ja pohdimme sen tulevaisuutta yhä enemmän sidoksissa ja toisistaan riippuvaisessa maailmassa.
| Göteborgin ja Bohusin lääni | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Maakunta | Bohuslän, Länsi-Götanmaa ja Halland |
| Maakäräjäkunta | Göteborgin ja Bohusin läänin maakäräjäkunta ja Göteborgin kunta |
| Pääkaupunki | 1700 |
| Perustamisvuosi | Göteborg |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 5 114,41 km² |
| Väkiluku | 870 911 |
| – Väestötiheys | 170,3 as./km² |
| Symbolit | |
| – Läänikirjain | O |
| – Läänikoodi | 14 |
Göteborgin ja Bohusin lääni (ruots. Göteborgs och Bohus län) Länsi-Ruotsissa on yksi maan entisistä lääneistä. Se koostui Bohuslänin maakunnasta ja pienestä osasta Länsi-Götanmaan maakuntaa Pohjanmeren rannalla. Lisäksi lääniin kuului Hallandin maakunnasta Lindomen pitäjä. Göteborgin ja Bohusin läänin pääkaupunki oli Göteborg, mutta osa lääninhallinnosta sijaitsi Uddevallassa. Vuodesta 1998 lääni on ollut osa Länsi-Götanmaan lääniä.
Läänijaon kehitys
Bohuslän liitettiin Ruotsiin Roskilden rauhassa vuonna 1658. Aluksi saatua aluetta johti kuvernööri, jonka hallinto sijaitsi Bohusin linnoituksessa Kungälvissä. Vuonna 1680 perustettiin Bohusin lääni. Valloitettiin maakuntaan yhdistettiin Göteborgin kaupunki sekä kaupungin ympärillä olleet Sävedalin, Askimin ja Östra Hisingin kihlakunnat, jotka aiemmin olivat kuuluneet Älvsborgin lääniin. Aiemmin Norjaan kuuluneilla alueilla ryhdyttiin soveltamaan Ruotsin lakia vuonna 1682. Vuonna 1700 läänin nimeksi tuli Göteborgin ja Bohusin lääni, ja samalla Göteborgista tuli läänin pääkaupunki.
Ruotsin kuntauudistusten yhteydessä Göteborgin ja Bohusin läänin rajat hieman muuttuivat. Älvsborgin läänistä liitettiin Angeredin, Bergumin ja Valbo-Ryrin seurakunnat vuonna 1967. Vuonna 1971 Älvsborgin läänistä siirrettiin Göteborgin ja Bohusin lääniin vielä Björketorpin seurakunta, ja vastakkaiseen suuntaan siirrettiin Hjärtumin ja Västerlandan seurakunnat. Pieni osa Bohuslänistä tuli näin kuulumaan Älvsborgin lääniin. Vuonna 1971 Hallandin läänistä liitettiin Göteborgin ja Bohusin lääniin vielä Lindomen seurakunta.
Göteborgin ja Bohusin lääni lakkautettiin 31.12.1997, ja 1.1.1998 perustettiin Länsi-Götanmaan lääni yhdistämällä aiemmat Göteborgin ja Bohusin lääni, Älvsborgin lääni ja lähes koko Skaraborgin lääni.
Kaupungit
Göteborgin ja Bohusin läänissä sijaitsi ennen vuoden 1971 kuntauudistusta 7 kaupunkia:
Pientä Marstrandia lukuun ottamatta nämä kaupungit ovat nykyisin samaa nimeä käyttävien, mutta alueeltaan paljon vanhoja kaupunkeja laajempien kuntien keskustaajamia.
Kunnat 1970-luvulta lähtien
Göteborgin ja Bohusin läänin alueella sijaitsi 1970-luvun kuntauudistuksen jälkeen 15 kuntaa:
Väestönkehitys
Katso myös
Lähteet
- ↑ Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
Kirjallisuutta
- Franzén, Britt-Marie ym.: Agrarhistorisk landskapsanalys över f.d. Göteborgs och Bohus län. Riksantikvarieämbetet, 2000. ISSN 1403-1493 Julkaisun verkkoversio (PDF). (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
- Bohusläns museum (Arkistoitu – Internet Archive)
