Seuraavassa artikkelissa tutkimme perusteellisesti Heikki Autto:tä ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Heikki Autto on ollut useiden tutkimusten ja keskustelujen kohteena vuosien varrella sen vaikutuksesta työpaikalla sen merkitykseen henkilökohtaisella alueella. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme Heikki Autto:n monia puolia, sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa ja sitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi kartoitamme alan asiantuntijoiden erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, tavoitteenamme tarjota kattava ja yksityiskohtainen näkemys tästä oleellisesta aiheesta.
Heikki Autto | |
---|---|
![]() Heikki Autto toukokuussa 2023. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 23. elokuuta 1984 Enontekiö |
Poliitikko | |
Puolue | Kokoomus |
Asema |
Kansanedustaja (2011–2015, 2019–) Kaupunginvaltuutettu (2009–) |
Vaalipiiri | Lapin vaalipiiri |
Kotipaikka | Rovaniemi |
Puoliso | Saara Hannele Autto (2008–) |
Aiheesta muualla | |
Virallinen sivu | |
|
Heikki Samuli Autto (s. 23. elokuuta 1984 Enontekiö)[1] on suomalainen poliitikko. Hän on ollut kokoomuksen kansanedustaja vaalikaudella 2011–2015 ja uudestaan vuodesta 2019. Autto on toiminut vuodesta 2023 suuren valiokunnan puheenjohtajana.[1]
Autto on toiminut Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2009.[2] Koulutukseltaan Autto on hallintotieteiden maisteri Lapin yliopistosta (2011).[1]
Autto oli kokoomuksen ehdokas europarlamenttivaaleissa 2004. Hän sai 2 399 ääntä eikä tullut valituksi.[3] Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa hän sai 2 450 ääntä.[4]
Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Autto valittiin Rovaniemen kaupunginvaltuustoon 523 äänellä.[5] Hänet valittiin valtuuston puheenjohtajaksi 12. tammikuuta 2009, jolloin hänestä tuli Suomen nuorin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.[6] Maaliskuussa 2009 Autto valittiin Pohjoismaiden konservatiivinuorten (ruots. Nordisk Ungkonservativ Union, NUU) puheenjohtajaksi.[7] NUU on pohjoismaisten kokoomusnuorten, Baltian maiden sekä pohjoisten itsehallintoalueiden yhteistyöjärjestö.[7]
Autto oli ehdolla jälleen vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa ja sai 17 169 ääntä muttei tullut valituksi.[8] Hänet valittiin eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa 5 025 äänellä Lapin vaalipiiristä.[9] Ennen valintaansa kansanedustajaksi Autto työskenteli vuosina 2007–2010 kokoomuksen järjestösihteerinä ja vuodesta 2010 Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittisena asiamiehenä. Hän jäi tehtävästä toimivapaalle tultuaan valituksi kansanedustajaksi.[10]
Eduskunnassa Autto oli jäsen maa- ja metsätalousvaliokunnassa (2011–2015) ja tarkastusvaliokunnassa (2014–2015) sekä varajäsen liikenne- ja viestintävaliokunnassa, talousvaliokunnassa, tulevaisuusvaliokunnassa, hallintovaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa.[1] Lisäksi hän oli jäsen kahden vuoden välein järjestettävän Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin (CPAR) Suomen valtuuskunnassa (2011–2015) ja tulevaisuusvaliokunnan jaostossa ”Innostunut yhteiskunta” (2011–2015).[1] Marraskuussa 2014 Autto valittiin Kemijoki Oy:n hallintoneuvostoon ympäristöministeriksi nousseen Sanni Grahn-Laasosen tilalle.[11]
Autto putosi eduskunnasta vuoden 2015 vaaleissa. Kesäkuussa 2015 hän aloitti Lapin yliopiston yhteyspäällikkönä.[12]
Palattuaan eduskuntaan kevään 2019 vaaleissa hänet valittiin maa- ja metsätalousvaliokunnan jäseneksi.[13] Syyskuussa 2020 Porissa järjestetyssä kokoomuksen puoluekokouksessa Autto valittiin puoluevaltuuston puheenjohtajaksi.[14] Syksyllä 2021 Autto valittiin eduskunnan liikenne ja viestintävaliokunnan jäseneksi sekä suuren valiokunnan varajäseneksi. [15]
Autto on naimisissa ja hänellä on neljä lasta. Sotilasarvoltaan hän on reservin kapteeni.[16]